Outi Pakkanen teki kirjan putkirempasta
Meitä on joukko kirjojen ystäviä, jotka olemme kokoontuneet todistamaan Outi Pakkasen uusimman – kuulemma viimeisen – kirjan Kylmä talo julkaisua.
Riippumaton julkaisu
Meitä on joukko kirjojen ystäviä, jotka olemme kokoontuneet todistamaan Outi Pakkasen uusimman – kuulemma viimeisen – kirjan Kylmä talo julkaisua.
”Oletko koskaan ajatellut että jossain on olemassa täydellinen tarinan kaava, joka on kirjoitettu perimäämme”. Näin pohtii Arttu Tuomisen romaanihenkilö uusimmassa dekkarissa Lavastaja.
Tositarina punaorvoista on suomen historian pitkään vaiettu kipukohta.
Lauri Tanskasen kirja ”Minun sairaan kaunis elämäni” alkaa kuvauksella, miten kiireisellä näyttelijällä on outoja tuntemuksia, verenvuotoa ja selkäsärkyä. Hän meni lääkäriin, ei vaivojen takia, vaan vaimon painostuksesta. Tutkimuksessa tehtiin peräsuolentähystys. Ja siellä se sitten oli; verinen möntti, nimeltään syöpä.
Mainiota kohellusta lähes Amerikan vauhdilla, apua tarvitseva Kyypakkaus (Jasper Pääkkönen) uskollinen ystävä, seksiä, kauniita naisia ja verenroisketta sopivin välein. Ja sitten on Jussi Vares (Leo Sjöman).
Ateneumissa avautuu näyttely Gothic Modern, joka kertoo mitä vaikutteita eurooppalainen keskiajan, eritoten renesanssin taide toi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun moderniin taiteeseen.
Vain muutama viikko ennen USAn presidentinvaaleja elokuvateattereihin pyrähtää tarina nuoresta Donald Trumpista Apprentice. Se kertoo ajasta 70-luvulla, jolloin newyorkilainen nuorukainen ei ollut kiinnostunut politiikasta lainkaan.
Sigurd Frosterus (1876-1956) oli taidetta rakastava arkkitehti. Molemmat rakkaudet ovat jättäneet merkkinsä Suomen kulttuuriin. Arkkitehtinä hänen tunnetuin työnsä on Stockmannin tavaratalo, taiteen puolella hän keräämänsä yli sata teosta käsittävä taidekokoelma tunnettiin laajalti.
Nyt on mainio tilaisuus pohtia otsikon kysymystä MUU ry:n suuressa mediataiteen katselmuksessa Mediataide Tori 2024.
Rytmikästä, tinkimätöntä, yllätyksellistä ja leikkisää. Näitä adjektiiveja harvoin liitetään samaan taideteokseen, mutta arkkitehtuurin professorin Aulis Blomstedtin (1906–1979) serigrafioita ne kuvaavat oivallisesti.