Äitiä etsimässä, Kaj Korkea-aho

Matka mahdottomasta ideasta pikkuiseksi poika-vauvaksi

Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa

Isäksi tulemiseen ei tarvita testejä eikä vaatimuksia. Siihen ei vaadita lahjakkuutta, kunnianhimoa eikä erityistä pätevyyttä. Tätä miettien kirjailija Kaj Korkea-aho lähti tutkimaan, voisiko hänkin olla isä.  Hän vertasi mahdollisuuksiaan ja huomasi että koulukavereista pahimmatkin häiriköt ovat nyt isiä, kouluikäisten räkänokkien isiä. Yksi koulukaveri pääsi tuskin vaivoin yhdeksännen luokan, mutta hänestä tuli isä ja aviomies 18-vuotiaana.

Kirjailija Korkea-aho aloitti etsimällä kirjaa, josta hän voisi saada tietoa kumppanuusvanhemmuudesta, siitä miten miespari voi tulla isäksi, koska isäksi hänkin tahtoo. Koska sitä kirjaa ei löytynyt, hän päätti kirjoittaa sen itse. Näin syntyi ajatus kirjasta Äitiä etsimässä.

Kirjanteon alkuvaiheessa lapsi oli vasta idea, mutta nyt polvella istuu potra poika. Ehkä poika löytää aikuisena lukemisen ilon ja lukee tämän kirjan. Niin isä ainakin toivoo.

Kaj Korkea-aholle jo oman homoseksuaalisuuden tunnustaminen oli vaikeaa. Kun on kotoisin lestadiolaisen herätysliikkeen ydinalueelta Ähtävältä, Pietarsaaren kupeesta, oli tilanne kimurantti. Unelmaan perheestä ja lapsesta ei siinä ympäristössä ollut tilaa lainkaan. Vanhemmille asian kertominen oli vaikeaa. Erikseen oli vielä pyydettävä anteeksi, etteivät he koskaan saisi lapsenlapsia hänen kauttaan. Lestadiolaisille iso perhe on ihanne. Yhdessä naapurissa oli jopa 18 lasta ja heidän luonaan vierailu oli kuin olisi käynyt sirkuksessa.

Homous näissä piireissä oli siis vääryys, paitsi Jumalaa myös biologiaa vastaan. Kun Kaj Korkea-ahosta tuli muutama vuosi sitten kirjailija, hänestä otsikoitiin lehdissä, että hän on kolmen vähemmistön edustaja: suomenruotsalainen, änkyttäjä ja homo. Kun salaisuudet oli paljastettu, oli jäljellä vielä yksi. Hän halusi isäksi. Elämänkumppanin löydyttyä oli edessä pitkä ja mutkikas tie: Co-parenting, kumppanuusvanhemmuus.

Nyt ei etsitä tyttöystävää vaan äitiä, joka jakaa lapsen huoltajuuden. Kaj ja hänen aviomiehensä Nikon liiton vakavuus oli sinetöity siten että kumpikin opetteli toisensa äidinkielen.

Sitten seurasi monta hermostuttavaa ja jännittävää tapaamista eri naisten kanssa. Ehtoja piti olla mahdollisimman vähän. Hänen olisi asuttava Helsingissä pysyvästi ja lapsi menisi ruotsinkieliseen kouluun. Maailmanmatkaajat ja seikkailijat putoavat pois. Muuten oli kyse intuitiosta.

On tutustuttava faktoihin. 14 000 naista saa vuosittain lapsettomuushoitoja. 80 prosenttia onnistuu saamaan lapsen. Suomessa on Pohjolan eniten lapsettomia miehiä, syntyy vähiten lapsia ja on eniten lapsettomia pariskuntia. Hedelmällisyys on lisäksi laskusuunnassa.

Ehdokkaita oli useita ja lapsenhankinta pitkittyi. Sopivan äidin löytyminen mutkistui. Tuli pandemia, Ukrainan sota ja maailma oli sekaisin Kajn ja Nikonkin kohdalla. Kunnes sitten yhtäkkiä, löytyi Emmi, joka halusi kumppanuusvanhemmuutta, lapsen heidän kanssaan. Hän tiesi, että kyse ei ollut parisuhteesta, joka jakaisi elämän, vain yhteisestä lapsesta ja vuorovanhemmuudesta.

Emmi teki luonnoksen sopimuksesta, joka sisälsi hedelmöitysyritykset, raskauden, synnytyksen, ensimmäisen vuoden sekä muun lapsuuden. Lapseen liittyvät kustannukset jaetaan vanhempien kesken, kolmannes kullekin. Vanhemmille on tehty yksityiskohtainen sopimus aina juhlapyhien vietosta, mahdollisiin ero- ja kiistatilanteisiin asti. Äidin luona lapsi asuu vauvavuoden ja sen jälkeen vuoroviikot 50/50.

Sitten koitti aika, onnistuuko koko juttu. Tuleeko Emmi raskaaksi? Koko ajan Kaj kirjoitti kirjaa lapsen kaipuusta. Entä jos lasta ei tulekaan? Miten kirjan sitten käy?

Epävarmuus täyttää ajatuksen, mutta sitten tapahtuu. Onko tuo hämärä ultraäänikuva totta? Raskaudesta hän uskaltaa kertoa muille vasta, kun Emmi on 12. viikolla raskaana. Laskettu aika 7. elokuuta. Tässä kohtaa Äitiä etsimässä-kirja muuttuu runolliseksi. Sykkivä näppylä ultraruudulla herättää haltioituneita tunteita! Voiko olla suurempaa, elävämpää! En ihmettelisi, vaikka Emmi pitäisi isiä rasittavan yli-innokkaina, sillä kumpikin isä oli mukana kaikilla neuvolakäynneillä, he käyvät imetyksestä kertovalla luennolla ja lukevat kirjoja synnytyksestä.

Nyt Korkea-aho jo tiesi, mitä romaanin loppukappaleessa kerrotaan. Poika syntyi 25.7. 2023.
Kaj Korkea-aho kirjoittaa kirjoja viisivuotiaalla apurahalla. Äitiä etsimässä on kirjallisuuden Finlandia-ehdokas.

Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä. Suom. Laura Beck. Otava, 2024. 222 s.

Hilkka Kotkamaa

Hilkka Kotkamaa

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.