Tekijä: Hilkka Kotkamaa

Kirjallisuus

Isoviha – kansanooppera historiamme synkimmistä vuosista

Hilkka Kotkamaa

Ilmajoen oopperajuhlilla 5-15.6. on nyt suuri aihe. Ruotsin vallan alla olevaa Suomea kuritti hirmuinen vaino nimeltään isoviha (1713-1721). Julmimmin venäläiset miehittäjät kohtelivat Pohjanmaata, jolloin historiamme ehkä synkimpänä aikana kävi Venäjältä käsky jyrätä Pohjanmaa mustalle mullalle: ”Sadan virstan leveydeltä, polttakaa Pohjanmaa tuhkaksi, viekää vainiolta vilja, navetoista karja, tappakaa ja kiduttakaa väki, ottakaa orjiksi lapset ja nuoret Kemiä myöten”.

Kirjallisuus

Levoton isä tulee appelsiinikukkien maasta

Hilkka Kotkamaa

Miksi isä käyttäytyy joskus kummallisesti? Koska hän on ollut vankilassa, sanoo äiti. Miksi isä on joskus vihainen televisiolle? Koska näyttää sotauutisia hänen kotiseudultaan Palestiinasta. Isä ei ymmärrä, miksi palestiinalaisia ihmisiä ajetaan pois kotoa ja miksi Valtio, Israel, jyrää heidän kotinsa puskutraktorilla ja vie heidän maansa. Näitä miettii Amira-tyttö kotonaan Suomessa, jossa on suomalainen äiti ja Palestiinasta kotoisin oleva isä.

ElämysKirjallisuusKulttuuri

Stalinin vakoojatar suomalaisten tuntoja tartkkailemassa

Hilkka Kotkamaa

Boris ja Zoja Jartseva olivat Neuvostoliiton vakoojia Suomessa, mutta miksi heidät tunnetaan heikosti ja heistä ei löydy juuri dokumentteja? Tätä ryhtyi tutkimaan kirjailija Martti Backman luullen, ettei heistä pysty kirjoittamaan mitään, ei ainakaan kirjaa. Toisin kävi. Nyt valmiina on tiedon palasista koottu verevä ja jännittäväkin tarina pariskunnasta, jossa pääosaan nousee Zoja-rouva.

ElämysKirjallisuus

Työ ja rakkaus pelastivat sodasta selvinneet

Hilkka Kotkamaa

Jenni Kirves on sotatutkija, joka on kirjoittanut kirjan ” He selviytyivät sodasta”. Se on tarina heistä, jotka ovat todella selvisivät sodistamme. Kaikki eivät hukuttaneet rintaman kauheuksista toipuessaan mieltään alkoholiin tai menettäneet järkeään ja elämänhaluaan loppuiäkseen. Selviytyjät olivat niitä miehiä, jotka pystyivät tarttumaan toimeen: jälleenrakennukseen, perheen perustamiseen ja hyvään elämään, jopa kulttuuririentoihin.

ElämysElokuva

Orenda – valoa ja varjoa saaristomaisemissa

Hilkka Kotkamaa

Orenda on elokuva jota monet ovat odottaneet jo pitkään. Edellisistä Betonityö, Melancholian 3 huonetta ja Tulennielijä, on kulunut jo aikaa ja nyt se on ensi-illassa täällä. Suomea ennen se on esitetty jo Rotterdamin ja Göteborgin elokuvajuhlien kilpasarjoissa sekä Tampere Film Festivalilla. Elokuva on visuaalisesti komeasti sijoitettu saaristoon, jossa maisemiin on saatu mystiikkaa ja rouheutta.

KulttuuriTeatteri

Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset

Hilkka Kotkamaa

Suomen Kansallisteatterin jyhkeässä kivilinnassa, korkean katon ja koristeiden alla on hyvä miettiä, miten köyhällä, sortovuosien painamalla Suomella oli varaa moiseen laitokseen. Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat halusivat teatteria suomeksi, koska heidän oli todistettava, että meillä ON omaa kulttuuria ja oma kieli.

ElämysKulttuuriTeatteri

Rottien pyhimys taipui musikaaliksi

Hilkka Kotkamaa

Siitä asti kun luin Anneli Kannon vaikuttavan kirjan Rottien pyhimys olen ajatellut tarinaa teatterilavalle. Siitä tehtiinkin musikaali ja nyt vihdoin sain tilaisuuden nähdä esityksen Aleksanterinteatterissa. Tuo vanha teatteri on minulle rakas Suomen komediateatterin ajoilta ja sopi vanhan patinan vuoksi Rottien pyhimykseen erinomaisesti.

KirjallisuusKulttuuriKuvataide

Naistaiteilijoiden näyttely jää elämään kirjassa

Hilkka Kotkamaa

Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat-kirjan toimittaja Hanne Selkokari kertoo varsin seikkaperäisesti näyttelyn naistaiteilijoista, heidän taiteestaan ja työskentelynsä ehdoista aikana, jolloin naisia vähäteltiin taiteilijoina. Naisia syrjittiin apurahoissa, aiheitaan rajoitettiin, matkustelua holhottiin ja monilta jopa vietiin mahdollisuus toimia taiteen alalla.

Julkaisijan tiedot