RIIPPUMATON JULKAISU
Lastenelokuvia on aikuistenkin mukava katsoa, sillä niissä maailma näyttäytyy selkeämpänä ja paremmin jäsenneltynä kuin aikuisten elokuvissa usein. Hyvä on hyvää ja paha on pahaa. Paha saa yleensä palkkansa ja katsojille jää kaikesta hyvä mieli.
Nyt on hallitus esittänyt niin kovat uhkakuvat suomalaiselle elokuvalle, että hirvittää. Leikkausten jälkeen ei enää olisi varaa tehdä tuottoisaksi todettuja Myrskyluodon Maijaa, Tovea, Orendaa, Täällä Pohjantähden alla, Ikitie jne. Joku elokuva toki syntyy, mutta ainoa ylpeydenaihe olisi, että ”elokuvakin on osallistunut talkoisiin”.
Maailma muuttuu jopa perinteitä lujasti noudattavassa englantilaisessa kartanossa Downton Abbeyssä. Luokkarajojen yli on jo pompittu aiemminkin, mutta nyt ollaan uudella vuosikymmenellä 1930. Elokuvan nimi on Viimeinen näytös ja Crawleyn perheen on sopeuduttava uuteen, siedettävä niinkin mullistava asia kuin tyttären avioero. Maryn tuore aviomies osoittautui rattopojaksi ja avioliitto on Marylle mahdotonta jatkaa. Yläluokassa kyllä sallittiin liitot, jota olivat tylsiä, vieraantuneita, riitaisia tai miehen harharetkien vaivaamia, mutta ero! Marysta tulee hylkiö, joka heitetään pois juhlista, johon on tulossa kuninkaallisia. Eliitin kuohukerma ei yksinkertaisesti voi olla samassa juhlasalissa eronneen naisen kanssa.
Marjo Niemen raadollisesta hyperrealismista ja surrealistisista kohtauksista on syntynyt hurja, hieno romaani Pienen budjetin sotaelokuva. Sen kerrostumat lävistää osattomuuden ja epätasa-arvon synkkä virta, jossa ihmispolot kauhovat kuka milläkin rikkinäisellä melalla. Pysäyttävä, silmiä avaava teos.
Tein radikaalin tempun. Menin leffaan, jonka voi katsoa pimeässä salongissa hellettä paossa. Minut sai lentoon uusi romanttinen komedia, jossa oli mukana sopiva määrä siirappia.
Hauska rikollisanimaatio Hurja jengi on saanut kakkososan. Ja voin luvata että minunkin päässä pyöri vauhti ja mekkala vielä monta tuntia jälkikäteen. Lajityypistä johtuen päätin mennä leffaan asiantuntijoiden kanssa. Mukanani olivat Vilja, 8, ja Myytti, 9.
Orenda on elokuva jota monet ovat odottaneet jo pitkään. Edellisistä Betonityö, Melancholian 3 huonetta ja Tulennielijä, on kulunut jo aikaa ja nyt se on ensi-illassa täällä. Suomea ennen se on esitetty jo Rotterdamin ja Göteborgin elokuvajuhlien kilpasarjoissa sekä Tampere Film Festivalilla. Elokuva on visuaalisesti komeasti sijoitettu saaristoon, jossa maisemiin on saatu mystiikkaa ja rouheutta.
Kaikenlaista aikuisten satua pystytään kehittelemään amerikkalaisen salaisen tiedustelun, CIAn, hohteen ympärille. Elokuva The Amateur kertoo CIAn kryptoanalyytikosta Charliesta (Rami Malek), joka menettää rakkaan vaimonsa Lontoon terroristi-iskussa.
Tapahtuma oli ikimuistoinen – siitä kuhisi koko kaupunki. Itse en ollut läsnä, vaan kurkistelin Kampinkadun työhuoneeni korkeuksista uteliaana Eduskuntatalon ja Finlandia-talon suuntaan aina, kun poliisiautosaattueiden sireenit herättivät arkisen hiljaisen maailmani eloon.
Elämme aikaa, johon satu sopii oudon hyvin. Kun Disney ryhtyi tekemään suurelokuvaa vuonna 1937 tehdyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä klassikon malliin, ei arvattu että juuri tämä tarina iskee ajan ytimeen.
