Isoviha – kansanooppera historiamme synkimmistä vuosista

Ilmajoen oopperajuhlilla 5-15.6. on nyt suuri aihe. Ruotsin vallan alla olevaa Suomea kuritti hirmuinen vaino nimeltään isoviha (1713-1721). Julmimmin venäläiset miehittäjät kohtelivat Pohjanmaata, jolloin historiamme ehkä synkimpänä aikana kävi Venäjältä käsky jyrätä Pohjanmaa mustalle mullalle: ”Sadan virstan leveydeltä, polttakaa Pohjanmaa tuhkaksi, viekää vainiolta vilja, navetoista karja, tappakaa ja kiduttakaa väki, ottakaa orjiksi lapset ja nuoret Kemiä myöten”.

Angela Merkel: Vapaus

Saksan liittokanslerina vuosina 2005-21 toimineen Angela Merkelin tiiliskivimäinen muistelmateos on kiinnostavimmillaan alkupuolella, kun tämä kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Saksan demokraattisessa tasavallassa. Itseasiassa Angela Kasner syntyi vuonna 1954.

Levoton isä tulee appelsiinikukkien maasta

Miksi isä käyttäytyy joskus kummallisesti? Koska hän on ollut vankilassa, sanoo äiti. Miksi isä on joskus vihainen televisiolle? Koska näyttää sotauutisia hänen kotiseudultaan Palestiinasta. Isä ei ymmärrä, miksi palestiinalaisia ihmisiä ajetaan pois kotoa ja miksi Valtio, Israel, jyrää heidän kotinsa puskutraktorilla ja vie heidän maansa. Näitä miettii Amira-tyttö kotonaan Suomessa, jossa on suomalainen äiti ja Palestiinasta kotoisin oleva isä.

Stalinin vakoojatar suomalaisten tuntoja tartkkailemassa

Boris ja Zoja Jartseva olivat Neuvostoliiton vakoojia Suomessa, mutta miksi heidät tunnetaan heikosti ja heistä ei löydy juuri dokumentteja? Tätä ryhtyi tutkimaan kirjailija Martti Backman luullen, ettei heistä pysty kirjoittamaan mitään, ei ainakaan kirjaa. Toisin kävi. Nyt valmiina on tiedon palasista koottu verevä ja jännittäväkin tarina pariskunnasta, jossa pääosaan nousee Zoja-rouva.

Työ ja rakkaus pelastivat sodasta selvinneet

Jenni Kirves on sotatutkija, joka on kirjoittanut kirjan ” He selviytyivät sodasta”. Se on tarina heistä, jotka ovat todella selvisivät sodistamme. Kaikki eivät hukuttaneet rintaman kauheuksista toipuessaan mieltään alkoholiin tai menettäneet järkeään ja elämänhaluaan loppuiäkseen. Selviytyjät olivat niitä miehiä, jotka pystyivät tarttumaan toimeen: jälleenrakennukseen, perheen perustamiseen ja hyvään elämään, jopa kulttuuririentoihin.

Data muuttuu tunteeksi

J.P. Laitisen päiväkirjaromaanissa Hirviö palataan historiassa taaksepäin ja korjataan ekokriisiin johtaneita virheitä. Antikronologiaan limittyvät ympäristöaktivismi ja päähenkilön henkilökohtainen suru. Aiheesta käytiin kiinnostava keskustelu Rosebud Sivullisen lavalla.

Julkaisijan tiedot