Kategoria: Kirjallisuus

Hannu Harju kirjoitti koukuttavan, kohteensa näköisen elämäkerran Kajava – Pelätty, parjattu, palvottu viimeisestä ”suurmieskriitikosta”. Armoitettu kriitikko antoi sanan säilän sivaltaa, kun aihetta hänen mielestään oli. Ja usein oli.

Arttu Tuomisen monesti palkituissa dekkareissa pysytään edelleen pääosin Porissa, vaikka kaupungin sisällä liikkuminen on sitäkin vilkkaampaa. Tällä kertaa kirja Vapahtaja vie lukijan syrjäytyneiden maailmaan, öisille kaduille, huumekämppiin, metsäleireihin, siltojen alle ja yömajoihin.

Chen Pingping syntyi kahdesti kiellettynä tyttönä Kiinassa ja raatoi lapsityöntekijänä Suomessa. Myöhemmin Jenni Chen-Yenin sinnikkäät ponnistelut kantavat hänet monenlaisten vaikeuksien yli. Vaula Norrena kertoo elävästi hänen uskomattoman tarinansa kirjassaan Littana – Kielletyn lapsen tarina.

Matias Riikonen sukeltaa täysillä poikien mielikuvitusmaailmaan romaanissaan Matara. Kesän leikit alkavat oudosti muistuttaa todellisuutta.

Christian Rönnbackan dekkarissa lähdetään suorittamaan visaista ja vaarallista tehtävää. On mentävä selvittämään raakatimanteista käytävää bisnestä Sierra Leoneen, lähes mahdottoman rajan taakse. Erityistehtävän saavat suomalaisten palveluksessa toimiva agentti, entinen göteborgilainen poliisi, Henna Björk sekä entinen lapsisotilas, nykyinen suomalainen poliisi, Ismail.

Voiko arkkujen valmistuksesta, hautajaisista ja kuolemasta tehdä hauskan kirjan? No, jos ei nyt ihan hauskan, niin ainakin valoisia ajatuksia herättävän kirjan Lautapalttoo. Se on Anna Englundin esikoisteos, jossa arkut saavat Elenan taitavissa käsissä kauniin silkkisen sisuksen ja unelmat lentävät pienestä pohjalaiskylästä maailmalle, avarampiin kuvioihin.

Lyijysydän on jännittävä tarina, jonka lähtökohta on puolen vuosisadan takainen luuranko. Se löytyy yllättäen vanhan pappilan lattiaremontin yhteydessä. Kuka hän on? Kirjan juoni kulkee kolmessa aikatasossa.

Toimittaja Jukka Halonen on koonnut arkistomateriaalin ja itse tekemiensä veteraanien haastattelujen pohjalta paljon kattavan teoksen keskikesän viikkojen tapahtumista tuona Suomen kohtalon vuonna. Sattuneesta syystä tämä tietokirja on nyt harvinaisen ajankohtainen.

Lempikirjailijoihini kuuluva Anu Patrakka on kirjoittanut parhaan dekkarinsa Arvoton.

Monet helsinkiläiset ovat kuulleet sanonnan, mutta niin sen alkuperä kuin merkityskin on jäänyt hämäräksi. Erilaisia teorioitahan on luonnollisesti esitetty, mutta niin prostituutiota kuin veneerisiin tauteihin erikoistuneita klinikoita on ollut sata vuotta sitten muuallakin pääkaupungissa ja sen liepeillä. Vai onko sanonta kuitenkin pelkkää sarkasmia?