Riippumaton julkaisu
Sanna Mansikkamäen ja Anni Majanderin kauniisti kuvitettu Toukola – Rakkaudesta arkiruokaan -kirjan avulla loihdit hetkessä herkkuja yhteiseen pöytään. Kotiliesi-lehden ”pikkusisko” Toukola on myös nettiyhteisö, jonka ohjeet ja vinkit päivittyvät koko ajan.
Boris ja Zoja Jartseva olivat Neuvostoliiton vakoojia Suomessa, mutta miksi heidät tunnetaan heikosti ja heistä ei löydy juuri dokumentteja? Tätä ryhtyi tutkimaan kirjailija Martti Backman luullen, ettei heistä pysty kirjoittamaan mitään, ei ainakaan kirjaa. Toisin kävi. Nyt valmiina on tiedon palasista koottu verevä ja jännittäväkin tarina pariskunnasta, jossa pääosaan nousee Zoja-rouva.
Tapani Jussila testiryhmineen on päivittänyt johtavan suomalaisen oppaan auringonnousun maasta. Taskuun menevä, häkellyttävän paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävä JAPANI-PASSI tarjoaa myös nojatuolimatkailijalle kiehtovan turneen yli 3 000 saaresta koostuvan valtion omaperäiseen kulttuuriin, lumoavaan luontoon ja elämänmenoon.
Jenni Kirves on sotatutkija, joka on kirjoittanut kirjan ” He selviytyivät sodasta”. Se on tarina heistä, jotka ovat todella selvisivät sodistamme. Kaikki eivät hukuttaneet rintaman kauheuksista toipuessaan mieltään alkoholiin tai menettäneet järkeään ja elämänhaluaan loppuiäkseen. Selviytyjät olivat niitä miehiä, jotka pystyivät tarttumaan toimeen: jälleenrakennukseen, perheen perustamiseen ja hyvään elämään, jopa kulttuuririentoihin.
Huvijahti Luna Blu keinuu Välimeren hopeisten aaltojen tasaisessa liplatuksessa, Rivieran rannikolla siintää Estérel-vuoriston siluetti. Taivas on syvänsininen. Teollisuussuvun rikas perillinen Oriana di Pietro loikoilee jahdin aurinkokannella ja pohtii yllättävää käännettä elämässään.
J.P. Laitisen päiväkirjaromaanissa Hirviö palataan historiassa taaksepäin ja korjataan ekokriisiin johtaneita virheitä. Antikronologiaan limittyvät ympäristöaktivismi ja päähenkilön henkilökohtainen suru. Aiheesta käytiin kiinnostava keskustelu Rosebud Sivullisen lavalla.
Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat-kirjan toimittaja Hanne Selkokari kertoo varsin seikkaperäisesti näyttelyn naistaiteilijoista, heidän taiteestaan ja työskentelynsä ehdoista aikana, jolloin naisia vähäteltiin taiteilijoina. Naisia syrjittiin apurahoissa, aiheitaan rajoitettiin, matkustelua holhottiin ja monilta jopa vietiin mahdollisuus toimia taiteen alalla.
”Joel Haahtelan pienoisromaanit ovat kuin vanhojen mestareiden maalauksia. Niissä aika on pysähtynyt, ne tarjoavat pakopaikan maailman hälyltä”, kirjoitin hänen edellisestä romaanistaan Marijan rakkaus. (https://kirjasta-kirjaan.blogspot.com/2024/03/joel-haahtela-marijan-rakkaus.html )Luonnehdinta sopii oivallisesti myös hänen uuteen pienoisromaaniinsa Sielunpiirtäjän ilta (Otava).
Moni sodan jälkeen syntynyt suomalainen on törmännyt asioihin, joiden takia Aulikki Oksasen elämän käänteet tuntuivat tutuilta. Kirja ”Aulikki Oksanen – hyppää syreenien tuleen” kertoo värikkäästi mitä oli sodanjälkeinen 40-50-luku, mitä radikaali 60-luku, sitten poliittinen 70-luku, nousukasmainen 80-luku ja laman viilentämä 90-luku.
Gabriel García Márquezin postuumisti julkaistu pienoisromaani Elokuussa nähdään jättää haikeat jäähyväiset maagisen realismin mestarille. Myös tässä viimeiseksi jääneessä teoksessaan hän jäljittää rakkauden mysteeriä omaperäisellä, psykologisen tarkkanäköisellä tyylillään.
