RIIPPUMATON JULKAISU
Kun olen hetken ihaillut Mirka Hattulan ”valomaalauksia” kuten hän teoksiaan kutsuu, uteliaisuuteni herää. Miten nämä herkät, valousvan hämärtämät sävykkäät teokset ovat syntyneet hänen näyttelyssään Tarve toivolle Galleria G12:ssä? Joissain valokuvissa taiteilija on vanginnut ohimenevän liikkeen, toisissa levollinen hetki tuntuu pysähtyneen hiljaiseen mietiskelyyn.
Ensin ajattelin varastaa otsikoksi suomentamani teosnimen ”Kissoja, sadetta ja kalalautanen” Camilla Mihkelsoonin mainiosta näyttelystä Claw Marks on the Moon. Mutta hillitsin itseni. Jotain rajaa!
Riku Riipan näennäisen eleettömiin veistoksiin on latautunut vahvaa tunnetta hänen näyttelyssään Galleria Duetossa. Veistosten esittämät hahmot ovat vaipuneet ajatuksiinsa, kääntyneet sisäänpäin.
Yhden Suomen merkittävimmän taidemaalarin, professori Marika Mäkelän siveltimenjälki on tunnistettavaa, silti se onnistuu jälleen yllättämään ja innostamaan hänen uudessa näyttelyssään Light of the Sand Galerie Forsblomissa.
Ranskalainen Olivier Norek on tavoittanut talvisodan taistelut ja sen hengen häkellyttävän aidosti palkitussa romaanissaan Talven soturit. Sen punaisena lankana kulkee ainutlaatuisen tarkk’ampujan Simo Häyhän tarina.
Olemme juuri nähneet Ella ja kaverit ja operaatio saukko-elokuvan ennakkonäytöksen ja Elma Ufacik, 12, on katsonut sen pääosanesittäjän silmin. Hän on katsonut sitä kakkosroolissa näyttelevän Vilma Tanskasen, 11, kanssa
Lastenelokuvia on aikuistenkin mukava katsoa, sillä niissä maailma näyttäytyy selkeämpänä ja paremmin jäsenneltynä kuin aikuisten elokuvissa usein. Hyvä on hyvää ja paha on pahaa. Paha saa yleensä palkkansa ja katsojille jää kaikesta hyvä mieli.
Amerikkalainen menestyskirjailija ja jännityksen mestari Dan Brown kohtasi Helsingissä Kansallisteatterin suuren salin täynnä innokkaita mysteerien ystäviä. Tapahtuma avasi kuulijoille myös hiukan sitä, millaiselta taustalta lukuisat mysteereitä ratkovat kirjat ovat lähtöisin.
Ateneumin suuret, tutkimukseen perustuvat näyttelyt ovat nostaneet sen Suomen suosituimmaksi museoksi, jossa tänäkin vuonna on tähän mennessä vieraillut jo 310 000 kävijää. Samaa yleisömenestystä voi ennustaa uudelle Gallen-Kallela, KIimt & Wien -näyttelylle, joka liittää Gallen-Kallelan näkyväksi osaksi modernistista, Klimtin johdolla vuonna 1897 perustettua Wienin sesessio-liikettä.
Ateneumin taidemuseon korkeat portaat saavat aina mielen juhlavaksi. Ja erityisesti niissä näyttelyissä, joissa on tarjolla jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Kuten nyt Gallen-Kallela, Klimt & Wien-näyttely, joka antaa syvyyttä suomalaiselle taiteelle sekä tuo Suomeen mm. upeaa Gustav Klimtin klassista taidetta.
