Teksti: Hilkka Kotkamaa
Maailma muuttuu jopa perinteitä lujasti noudattavassa englantilaisessa kartanossa Downton Abbeyssä. Luokkarajojen yli on jo pompittu aiemminkin, mutta nyt ollaan uudella vuosikymmenellä 1930.
Elokuvan nimi on Viimeinen näytös ja Crawleyn perheen on sopeuduttava uuteen, siedettävä niinkin mullistava asia kuin tyttären avioero. Maryn tuore aviomies osoittautui rattopojaksi ja avioliitto on Marylle mahdotonta jatkaa. Yläluokassa kyllä sallittiin liitot, jota olivat tylsiä, vieraantuneita, riitaisia tai miehen harharetkien vaivaamia, mutta ero! Marysta tulee hylkiö, joka heitetään pois juhlista, johon on tulossa kuninkaallisia. Eliitin kuohukerma ei yksinkertaisesti voi olla samassa juhlasalissa eronneen naisen kanssa.
Meille rakkaiksi muodostunut kartanonväki kokee uuden ajan tuulet sekä suhteissaan että asemassaan yhteisössä ja maailmassa laajemminkin. Kutkuttavia asioita sattuu niin keittiössä kuin salinkin puolella. Lopussa näille jännittävillä ihmisille jättää hyvästit kyynelsilmin.
Viimeinen näytös, onko se todella viimeinen? Voisi kuvitella, että vuosien myötä käsikirjoittaja Julian Fellowes vielä vääntää sellaisen stoorin, että filmin tekijät ja rahoittajat eivät voi kieltäytyä. Voisiko aikaa kuljettaa vaikka 10 vuotta eteenpäin. Miten Downton Abbey ja sen asukkaat elävät toisen maailmansodan tuomat mullistukset. Sen haluaisin nähdä viimeisen näytöksen jälkinäytöksenä. Ensi-ilta 12.9.
