Merkittävistä 1800-1900-luvun naistaiteilijoista me tunnemme Heléne Schjerfbeckin, Ellen Tesleffin ja Sigrid Schaumannin, mutta kuka on tuo samassa listassa mainittu Elga Seseman (1922-2007). Nyt on hyvä tilaisuus käydä ällistymässä Ateneumissa miten hyvää taiteilijaa pidetty suorastaan piilossa. Ateneumissa on avattu monipuolinen Elga Sesemannin taiteen katselmus. Kaikille, jotka haluavat tutustua lähemmin taiteilijaan, on näyttelyn yhteydessä ilmestynyt kirja Elga Sesemann. Kirja avaa sarjan Modernit klassikot, jossa on Suomen kultakauden huippujen elämäkertoja pohjautuen uusimpaan tutkimukseen, ammentaen teoskartoituksesta ja alkuperäisistä lähteistä. Todellinen kulttuuriteko myös jälkipolvia ajatellen.
Ateneumin näyttelyintendentti Anu Utriainen on paitsi Elga Sesemannin näyttelyn kuraattori, myös taiteilijasta tehdyn kirjan kirjoittaja.
- Teimme näyttelyn 2017 New Yorkiin nimellä Moderni nainen, joten tämä näyttely ja kirja Elga Sesemann ovat kymmenen vuoden työn tulos, Utriainen kertoo. – Sesemann oli todella näistä modernin taiteen naisista tuntemattomin ja omaperäisin. Ateneumilla oli jo ennestään 17 hänen teostaan, joten siitä oli hyvä lähteä, mutta jatko ei ollutkaan helppoa. Sesemannista ei ollut lähdemateriaalia juuri lainkaan, vaan kaikki oli etsittävä ja lähteet löydettävä.
Tärkeimmän aineiston kirjaa varten Utriainen sai haastattelemalla Sesemannin perikuntaa, jota onneksi olemassa, vaikka hänellä ei omia lapsia ollutkaan. Yksityisiä arkistojaan avasivat mm. Charlotte ja Helene Leschen. Myös taiteilijan tietokantaa ja verkkosivuston pitävä Göran Hagelström antoi arvokasta apua kirjan teossa. Hän kävi myös paikanpäällä Ruovedellä Sesemannin kodissa. Myös ruoveteläisiä haastattelemalla on kertynyt kirjaan kiinnostavia asioita.
- Olen hankkinut tietoja aikakaudesta, jossa naistaiteilijan osa ei ollut helppo. Tärkeää tietoa olen saanut evakkotutkimuksesta, olihan lapsuus ja nuoruus Viipurissa sekä evakkous olennainen osa häntä ja hänen taidettaan. Uusin evakkotutkimus antaa hyvää tietoa evakkouden vaikutuksesta mielen prosessiin, menetyksen ja surun kokemukseen.
Ateneumin kirjailijat-kirjasarja Modernit klassikot jatkuu ja seuraavaksi on tulossa taiteilija Alvar Cavén eli mukana sarjassa miehiä ja naisia ja tarkoitus on ottaa mukaan myös hieman tuntemattomampiakin nimiä.
- Uskon että Cavéninkin kohdalla voi ällistyä Sesemannin tavoin, että miksi näin upeasta taiteilijasta tiedämme niin vähän. Itsellenikin tämä vasta 2020-luvulla alkanut tutkimustyö on ollut yllätyksiä täynnä. Tunsin taiteilijan pitkästä urasta ja runsaasta tuotannosta lähes pelkästään 40-luvun työt, joten laaja näyttely ja kovin vähän esillä olleet työt ovat saaneet oman näyttelyn, Utriainen iloitsee.
Elga Sesemannin näyttely on Ateneumissa vielä vuoden, mutta kirjassa sen elämä jatkuu loputtomasti. Tämän jälkeen ei Elga Sesemannista voi puhua enää tuntemattomana suomalaisena taiteilijana.
Ateneumin näyttelyt Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela ja Heléne Schjerfbeck ovat olleet ja menneet, mutta niiden liepeillä tehdyt kirjat ovat jykevää suomalaisen kulttuurin perusainetta.
