FORMENTERA, BALEAARIEN KIIREETÖN HELMI

Teksti Petri Kosonen
Kuvat Petri Kosonen ja Baleaarien matkailutoimisto

Vanhimmat meistä muistavat Keihäsmatkojen viininhuuruiset sikajuhlat Mallorcalla. Seuraava sukupolvi psykedeeliset täydenkuunjuhlat Ibizalla. Olette varmasti kuulleet myös Formenterasta, Baleaarien pienimmästä pääsaaresta. Ai ettekö? Ei se mitään. En minäkään ennen tätä syksyä. Turkoosin Välimeren ympäröivästä saaresta löytyvät kuitenkin ehkä Euroopan upeimmat, hienohiekkaiset rannat ja kiireetön, mutta yllättävän kansainvälinen ilmapiiri. Ibizan pieni naapurisaari on silti säilynyt melko neitseellisenä paikkana massaturismilta.

Sää säilyy melko leutona läpi vuoden ja veden lämpötila on talvella noin 15 astetta. Jouluakin kuulemma juhlitaan usein playalla.

Välimeren täysi kattaus

Formenteran 66 kilometriä pitkä rantaviiva tarjoaa loistavan mahdollisuuden erilaisiin vesiurheilulajeihin, kuten melonta kajakilla tai SUP-laudalla, purje tai leijalautailu sekä snorklaus tai laitesukellus. Rannoilla ja hiekkasärkillä ei loju muovipulloja, kaljatölkkejä tai tupakantumppeja kuten edelleen joillain muilla Välimeren rannoilla. Illansuussa poukamassa jumputtaa päiväretkelle saapuneen ”party boatin” trance-biitti. Illan pimetessä se ottaa kuitenkin kurssin takaisin Ibizalle.

Koska saaren matalilla vesillä kasvaa UNESCOn maailmanperintölistalle päässeitä Neptune-meriheinäniittyjä, joille ankkuroiminen on kiellettyä, veneestä käsin snorklaamiseen sopivan paikan löytäminen ei ole aina helppoa. Näkyvyys veden alla saattaa olla 50 metriä ja ilman maskiakin näkee jo paljon, esimerkiksi ihmisille vaarattoman petokalan, barrakudan parvia. Saaren suolantuotantoaltaat taas ovat vesilintujen, kuten flamingojen ja erilaisten haikaroiden, sekä lintubongarien suosiossa, varsinkin keväisin.

Karttaa katsoessa vaikuttaisi siltä että Ibizalta voisi melkein kahlata Formenteralle. Välimatkaa satamien välillä on kuitenkin 12 merimailia, matka-aika reilu puoli tuntia ja reitti kulkee kansallispuiston halki. Lauttalipun hinta kuitenkin varmasti nostaa varmasti ainakin päiväretkien kynnystä.

Eri ilmansuuntiin kurkottavista sakaroista muodostuvaa saarta vartioivat majakat ja merirosvojen varalle rakennetut vartiotornit. Siellä täällä kohoaa myös kirkontorneja, joihin lopulta saatettiin joutua pakenemaan saarelle tunkeilijoilta. Ei tullut täysin selväksi, miltä ilmansuunnalta he tulivat. Nähtävästi se vaihteli vuosisadasta toiseen. Sylinterinmuotoisia torneja täydentävät tuulimyllyt.

Välimerellinen leuto ilmasto ja ruokavalio merenelävineen, yhteisöllisyys, asukkaiden pitkäikäisyys sekä turvallisuus sopii myös boomereille. Maan suurten kaupunkien ja muiden turistirysien tavallinen riesa, taskuvarkaudet, on Formenteralla hyvin epätodennäköinen Jos kiinteistöjen hintataso olisi edullisempi, tämähän olisi ihanteellinen paikka loppusijoituspaikaksi. Elämänmeno on välillä niin verkkaista, että kiireellä ei kannata lähteä ainakaan illalliselle. Se vaatii jo muutaman päivän totuttelua.

Keitä ovat formenteralaiset?

Saarelle on vuosien varrella kertynyt väkeä muualtakin maailmasta. Koska upeiden merinäköalojen reunalla kulkeva kivenlohkareista rakennettu ”Roomalainen tie” on rakennettu vasta parituhatta vuotta roomalaisten jälkeen, on ilmeistä etteivät he jättäneet kovinkaan paljoa merkkejä itsestään. Eivät myöskään suurta osaa Iberian niemimaata keskiajalla hallinneet Pohjois-Afrikasta tulleet maurit. Algerian rannikolle on saarelle vain parisataa kilometriä, mutta sikäläinen vaikutus näkyy lähinnä lukemattomilla kaatopaikalle perustetulla ”veneiden hautausmaalle” päätyneissä pakolaisveneissä. Katukuvassa tämä ei kuitenkaan näy.

Baleaareilla, kuten yleensä itärannikolla Barcelonasta Valenciaan, katalaanin ja sen murteiden nousu espanjan, eli kastiliankielen rinnalle Francon diktatuurin jälkeen näkyy kaksikielisyytenä katukuvassa. Espanjanjaa tosin puhutaan joka paikassa. Aurinkorannikon kaltaisia suomenkielisiä keskittymiä on taas turha etsiä. Englannilla pärjää paremmin kuin yleensä mannermaalla. Äidinkielenä puhuttuna sitä kuitenkin kuulee Formenteralla yllättävän vähän. Eikä sitä ehkä kovasti kaivatakaan. Suuremmalla naapurisaarella vedonlyönti seuraavasta parvekkeelta putoavasta bailaavasta britistä heijastaa kai asennetta.

Mercat la mola.

Tämä on ovela tapamme kolonisoida saari uudelleen, naureskelee silkkikimonoita suunnitteleva ja putiikissaan kauppaava italialainen Simona Colzi. Terramoll- viinitilaa pyörittävä argentiinalainen Natalia Surop taas arvelee, että kotimaansa epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne tulee lisäämään siirtolaisten virtaa, kuten lähes puoli vuosidataa sitten sotilashallitusten siirryttyä Iberian niemimaalta Etelä-Amerikkaan.

Turismi löysi tiensä Formenteralle jo 1960-luvulla, samoihin aikoin kuin Ibizalle. Edellisessä kappaleessa mainitusta syystä hippikulttuuri rantautui Espanjaan ehkä pienellä viiveellä. Siitäkin on kuitenkin vierähtänyt jo sen verran aikaa, että gentrifikoitunut saari on paratiisi ainakin vaurastuneille ja eläköityneille kukkaislapsille.

Hippirihkamaa myydään tietenkin iltaisin Es Pujolsin turistikeskittymän rantapromenadin varrella, mutta keskiviikko- ja sunnuntai-iltaisin järjestetään La Molassa oikeat 1970-luvulta asti järjestetyt käsityöläismarkkinat.

Melkein eristettynä muusta saaresta, pitkän kannaksen toisessa päässä kohoaa ylänkö aina 192 metrin korkeuteen. La Molan jyrkänteitä lähestyviä merenkulkijoita on varoittanut 150 ajan majakka. Siellä pesii Euroopan uhanalaisimpiin lintuihin kuuluva baleaarienliitäjä (Puffinus mauretanicus), tai la pardela balear, miksi myös La Molan asukkaita saarella kutsutaan.

Sähköpyörällä kohti auringonlaskua

Julkista liikennettä Formenteralla on jonkin verran. Autovuokraamoitakin saarelta löytyy, mutta sähköpolkupyörät ovat yleinen liikkumistapa, kuten muukin muukin pyöräily varsin tasaisella saarella. Sähköskuutit ovat kuitenkin (onneksi) harvinaisuuksia. Pyörillä pääsee vaikka saaren lounaisimmassa sakarassa Cap de Barbarian majakalle, kun ruuhkien vuoksi, polttomoottorilla kulkevat ajoneuvot, kuten autot ja skootterit, joutuu jättämään parin kilometrin päähän. Majakan alapuolalla olevan luolan jyrkänteenpuolisen luolan suuaukolla kerääntyy auringonlaskun ihailijoita. Tämä on enkä Formenteraa hipeimmillään: turkoosi Välimeri tummenee ja saaren sininen taivas punertuu, kunnes lukemattomat tähdet syttyvät tuikkimaan.. Sitar soi ja luolassa leijuu vieno … no tiedättehän kyllä… tuoksu.

Formenteran hintataso

Eläminen Formenteralla on mannermaata kallimpaa. Kuljetuskustannukset saarella näkyvät hinnoissa. Esimerkkinä syksyllä 2024; kahvi 2-3€, pullo olutta 3,5€, cocktailit 10€. Kalasta ja muista merenelävistä koostuva illallinen neljälle alkupaloineen ja parilla pullolla viiniä 250€. (Es Pujolsin rantakadun suositun La Cava -ravintolassa laskun jälkeen pöytään kannettiin runsaasti paikallista aniksella maustettua tulivettä).

Majoituksen hinta vaihtelee luonnollisesti sesongin mukaan, mutta suuntaa-antavasti: melko askeettisen, mutta rantaan keskeisellä ja nähden hyvällä lokaatiolla sekä loistavalla aamiaisella varustetun kahden hengen huoneen saa Apartamentos Es Pujols noin kahdella sadalla, kun taas honeymoorereiden luksuksesta ylhäisessä yksinäisyydessä esim. Teranka Hotellissa saa lisätä nollan perään.

Miten sinne pääsee

Tavallisin reitti Formenteralle vie Ibizan kautta. Sinne taas pääsee helpoiten Barcelonan tai Münchenin kautta. Jos aikaa on käytössä enemmän kuin rahaa, voi itse räätälöidä lentonsa Malagan, Mallorcan tai Valencian kautta. Varsinkin talviaikaan tämä voi olla hyvinkin edullista. Lautta Valenciasta Ibizalle ei välttämättä maksa enempää kuin Ibizalta Formenteraan (25€). Kolme suurempaa yhtiötä liikennöi Ibizan ja Formenteran La Savinan sataman välillä.

Kuivaviljeltyä viiniä

Terramollin pieni viinitila La Molassa tuottaa paikalliseen käyttöön 12 000-20 000 pulloa erilaisia viinejä. Mielenkiintoiseksi paikan tekee se, että 20 hehtaarin tilukset ovat kokonaan sadevedellä kastellut, samoin kuin läheiset oliivilehdot. Viini korjataan jo heinäkuussa, koska loppukesästä kuumuus ja kuivuus käyvät sietämättömäksi, niin rypäleille, kuin kouralliselle niiden poimijoita.

La guia buena

Niille jotka kaipaavat asiantuntevaa opastusta hyvällä englanninkielellä, suosittelemme Formenteralla 17 vuotta asunutta Manuela Sanzognia (sanzognimanuela@hotmail.it, tel. +34 608010784). Vähän ulkopuolinen näkökulma ja viehättävän italiattaren oma tarina ovat bonusta. Manuela opastaa ryhmiä yleensä vapaaehtoispohjalta, mutta parempi kysyä häneltä suoraan.

Petri Kosonen

Petri Kosonen

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.