Teksti ja kuvat Hilkka Kotkamaa
Helsingin kirjamessujen tungoksessa jo huomasi, että nyt on tuli yleisöennätys. Myös kirjamyynti teki ennätysnousun. Todettiin porukalla, että suomalainen kulttuuri elää vahvasti vaikka sitä kiristetään ja kuristetaan valtiovallan taholta voimallisin leikkauksin. Messukävijöitä oli 98 000! 6000 enemmän kuin viime vuonna. Olemme nyt Pohjoismaiden suurin kirjatapahtuma.
Aiheita oli messujen 17 lavalla laidasta laitaan ja 1000 kirjailijahaastattelua ja keskustelua käytiin ristiin rastiin ja päällekkäin. Kaikkeen ei ehtinyt, mutta tässä muutama poiminta:
Ikävät nälkävuodet käynnistivät Suomen kehityksen, Nälkävuodet tappoi 800 000 suomalaista, joissa oli paljon myös lapsia. Siitä on kirjoittanut kirjan Virpi Hämeen-Anttila nimellä Myöhäinen kevät. Toinen Suomen historian kipukohta oli 1700-luvulla koettu Isoviha. Isovihasta Päivi Alasalmi kertoi kirjassaan Meren ja veren liitto. Ja onneksi suomalaiset ovat tehneet historiansa aikana kovin paljon rikoksia, muuten meillä ei olisi nyt niin paljon oikeuden pöytäkirjoja, joiden avulla tutkimme kansalaistemme elämää ja tekemisiä.
Koskaan eivät Suomen ja Venäjän kulttuuriset välit olleet niin huonot kuin nyt 2024. Olihan Kirjamessujen teema vielä 2015 Venäjän kirjallisuus. Tomi Huttunen on toimittanut Suomen ja Venäjän suhteista perusteellisen kirjan Henkinen muuri – suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800 – 1930.
Entä mitä olisi tapahtunut, jos liittoutuneet olisi hävinnyt Normandian maihinnousun? Häviö olisi jälkeenjääneiden papereiden mukaan merkinnyt, että toinen maailmansota olisikin päätetty atomipommiin, mutta ei Japaniin, vaan johonkin Saksan kaupunkiin! Mika Kulju teki kirjan suomalaisista Normandian maihinnousussa.
Nina Honkanen kirjoitti Vladimir Putinista ja Jenni Kirves niistä sotilaista, jotka selvisivät pienin vaurioin sodasta ja ryhtyivät rakentamaan intomielellä särjettyä Suomea ja suomalaista kulttuuria.
Lasse Sund kertoi miten hänen piti muuttaa Uppsalaan voidakseen kirjoittaa kotikaupungistaan Pietarsaaresta, Kaj Korkea-aho, jos joku, tietää mitä tarkoittaa perhe, Aulikki Oksasen poliittiset ja rakkausrunot tulevat samasta kynästä ja päästä, Ari Turunen kertoi että Itämeri on ollut historiassaan kaikkea muuta kuin rauhan meri ja Kai Ekholm on kirjoittanut kaksi muhkeaa tietokirjaa, Juha Nurmisesta ja Matti Klingestä. Entä se talvisota, miten se oikein syttyikään? Pekka Visuri kertoi uusimman totuuden.
Ja paljon, paljon muuta sisältyi nelipäiväiseen kirjatapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Tämän vuoden teema oli tulevaisuus ja toivottavasti väentungos oli merkki mitä tuleman pitää maamme kirjallisuudessa.
