Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
Anneli Kanto panee dekkarinsa vauhtiin kertomalla yksinhuoltajaäidistä, jonka työ laskettelukeskuksen siivoojana tuo elämään perustarpeet, mutta ei niin paljon ylimääräistä, että tyttärellä olisi varaa lasketteluun.
Kuvaan astuu toinenkin laskettelukeskuksen työntekijä Tarot-korteista ennustaja Noora-Näkijä. Myös hänelle tarjottiin työtä laskettelukeskuksen epätodellisen kummallisessa joulumaassa. Sinne tuleville turisteille luvataan laskettelun lisäksi koirasafaria, poroajeluja, hierontaa, kuntosalia, revontulia ja siis miksei korteista ennustaja. Eli pähkinänkuoressa Lapinmatkailun filosofiaa. Tarjolla on myös joulupukki, jouluruoat, venäläiset herkut, ennustaminen tarok-korteista, juoppo venäläinen kokki, vanhojen tanssit.
Ja jos huonosti sattuu tyrmäystippoja, heroiinia, ekstaasia, LSDtä. Anneli Kanto ei siis keitoksessaan mausteitaan säästä.
Mitä laskettelukeskusten mökkien pimennossa tapahtuu, kun liikkeellä ovat pedofiilit, hunsvotit, rikollisliigat, julkkikset ja jopa poliitikot. Uskaltavatko poliisit edes tarttua näihin vaikutusvaltaisten tekemisiin. Pitäisikö turisteja varoittaa? Pystyykö hämärähommiin vaikuttamaan edes Noora-Näkijä, joka sentään osaa ennustaa tulevaisuutta? Onko vastaus kysymyksiin korteissa?
Kun asiat mutkistuvat hiihtokeskuksessa ja epäiltyjä kummallisiin tapahtumiin on jo iso liuta, niin yhtäkkiä tulee mieleen, kukapa muu kuin Agatha Christien Neiti Marble tai Hercule Poirot! Voiko näkijä löytää ratkaisun pienillä harmailla aivosoluilla, vaikkei oikea selvännäkijä olekaan?
Dekkarirouva Anneli Kanto osaa Agatha-rouvan tapaan myös yllättää. Kun vauhtiin päästään niin veri roiskahtaa ja autolla ajetaan lujaa.
