Teksti: Hilkka Kotkamaa
Ulla Rask on esikoiskirjailija, jonka teos Blanka – Itämeren tytär, on saanut alkunsa kiinnostuksesta historiaan ja erityisesti merihistoriasta silloin kun Suomi ja Ruotsi olivat samaa maata. Tämä tarina lähtee liikkeelle vuonna 1606, kun Tallinnassa asuva Blanka-neitonen naitetaan iäkkäälle lyybeckiläiselle kauppiaalle. Siitä käynnistyy matka meren yli eikä se tuon ajan merenkulussa olekaan ihan yksinkertainen juttu.
– 1600-luvulle ei voi hypätä uskottavasti, ellei sukella historialliseen aineistoon syvälle. Tutkimukset, kirjastot, museot ja kaikki mahdollinen tieto, tekniikkaa myöten vaativat töitä. On myös otettava aikakausi haltuun ja uppouduttava sen ajan ihmisten ajatteluun. Kun sen tekee yhtä kirjaa varten, huomaa miten tarina vie mennessään ja siksi historialliset romaanit ovat usein moniosaisia. Blanka käynnistää trilogian, josta kakkonen on lähes valmis ja viimeinen osa suunnitteluvaiheessa, kirjailija kertoo.
Blanka – Itämeren tytär on keskittynyt erityisesti merihistoriaan. Se ujuttaa se lukijalle vetävänä tarinana paljon myös tietoa minkälaisissa oloissa meriliikenteemme on käynnistynyt ja mitkä vaarat ovat luoneet pohjan alan kehitykselle, jossa nyt elämme.
- 1600-luvun merenkulku olikin hankalampi asia selvittää. Olen käynyt laajasti Itämeren alueella sijaitsevissa museoissa, joista varsinkin merenkulkumuseot Maarianhaminassa ja Tallinnassa sekä Vaasa-museo Tukholmassa olivat erinomaisia tietolähteitä. Kun ajan oli selvitettävä myös laivatyypit. Onneksi internetistä löytyy paljon tietoja, kuvia ja pienoismalleja. Tätä kirjaa varten erityisesti Hansa-museo Lyypekissä oli loistava tietopaketti, joka kertoi kaupankäynnistä ja merenkulusta.
Blanka elää aikaa, jolloin valta on miehillä ja naiset ovat taustalla ilman ääntä. Miehet näkyivät ja kuuluivat, naiset palvelivat ja tottelivat. Tämä on kuva, jonka paikkansapitävyyttä voi myös epäillä, kun lukee Blankasta ja hänen kyvystään tulla toimeen kiperissä tilanteissa. Rask tarttuu kirjassaan aiheeseen, josta on kirjoitettu kovin vähän, merirosvoukseen. Tarina kertoo Itämerellä liikkuvista, pääosin ruotsalaisista merirosvoista sekä heidän kaappauksia harjoittavista merirosvolaivoistaan.
Blanka törmää merimatkallaan siihen tosiasiaan, että Itämerellä purjehti merirosvolaivoja, joiden raakoja toimintatapoja oli syytä pelätä. Osa liikkujista oli lainsuojattomia ryöstäjiä, mutta osa kaappasi laivoja hallitsijan lupakirjalla. Miten on naiselle mahdollista selviytyä ja toimia tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat vähissä. Monasti kysymys on elämästä ja kuolemasta?
- Kaikki historia ja etenkin kaupankäynnin historia on minusta ollut aina kiinnostavaa. Missä on kauppaa, siellä on aina myös rosvoja. Jo opiskeluaikoina Turussa 1990-luvulla kuulin ensi kerran saksalaisista merirosvoista, jotka ryöstelivät Itämeren rantakaupunkeja 1300-luvulla. Lisätietojen löytäminen ei ole vaikeaa, kun tietää mitä etsii. Kaapparitoiminta on ollut osa sodankäyntiä myös muualla ja sillä on ollut selvät toimintaperiaatteet. Esim. Englannin kuningatar Elizabeth I:llä oli kaappari (privateer) sir Francis Drake, joka ryösti espanjalaisia laivoja vuosikaudet.
Ulla Raskia kiinnostaa lähteä historian vähän tunnetuille vesille. 1600-luku on aikakausi, josta tiedämme varsin vähän. Koulussakin tuo aika, keskiajan ja uuden ajan välissä, ohitetaan hyvin lyhyesti. Silloin on rakennettava puitteet, mutta käytettävä mielikuvitusta. Aina on kiinnostavaa tietää miltä arki on tuolloin tuntunut ja mitkä asiat ovat olleet edes mahdollisia. Erityisen vähän aineistoa on siitä, miten tavalliset ihmiset elivät ja miten he historian tuntemien kuninkaiden ja ruhtinaiden vallan alla pärjäsivät.
- Minut imaisi merirosvoteema, koska siitä on todella olemassa faktatietoa. Ilmiö on ollut Itämeren, mutta myös maailmanlaajuinen ongelma. Kaikkialla, missä kuljetetaan arvotavaraa ja on tavarankuljetusreittejä, on myös rosvoja ja rikollista toimintaa eri muodoissaan. Tiedämmehän jo seikkailukirjoista että tuohon aikaan englantilaiset merirosvot ryöstivät Francis Draken päälliköimän Uudesta maailmasta tulevia espanjalaisia aarrelaivoja kuningatar Elisabethin lupakirjalla ja suojeluksessa. Sodankäynnissä merirosvous on suorastaan yksi sodankäynnin muoto.
Ulla Rask on uppoutunut 1600-luvulle, joka oli levottoman Itämeren alueella ja miten Eurooppa eli suurta murroksen aikaa. Oli sotia ja väkivaltaisuuksia. Ajan faktoihin sukeltaessaan tulee mieleen, miksi juuri nämä asiat kiinnostavat. Mitä aikaa me elämme nyt? Väkivalta ei ainakaan ole kadonnut nykymaailman tai edes Itämeren merenkulusta. Mitä voisimme oppia, tehdä toisin ja ammentaa ymmärtämystä tuon ajan ihmisistä.
– Mitä enemmän tutkii 1600-luvua, sitä enemmän meidän on hyvä siitä tietää ymmärtääksemme mitä nykymaailmassa tapahtuu ja miten meidän tulisi tässä ajassa toimita. Romaanit ovat oivallinen keino lähestyä historiaa, jonka varaan moni nykyajan asia rakentuu, Ulla Rask toteaa.
