Yksityiskohta teoksesta Pyhä Hieronymus meditaatiossa.
Teksti ja kuvat Hannele Salminen
Venetsian renessanssimestari Jacopo Bassano (n. 1515 – 1592) on aikalaisiaan Tintorettoa ja Veronesea tuntemattomampi. Nyt puute korjaantuu, kun tämän edellä aikaansa olleen taidemaalarin hienoja teoksia on nähtävillä Sinebrychoffin Taidemuseossa.
”Näyttely on ollut meille giganttinen hanke. Se on ensimmäinen Bassanon monografinen näyttely Euroopassa Italian ulkopuolella. Teoksia, joita on kaikkiaan 34, on saatu lainaksi kahdeksasta eri maasta”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen iloitsi.
Bassano loi pastoraalikuvauksen sijoittamalla raamatullisia kohtauksia idyllisiin maalaismaisemiin paimenineen ja vuohineen. Ne iskivät ajan hermoon, joten taiteilijalla ja hänen neljällä pojallaan oli kiire maalata tilaustöitä yhteisellä työhuoneella.
Bassano oli mestarillinen eläinten, valon ja värin kuvaaja. Eskelinen nimeääkin hänet impressionistien edelläkävijäksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten hän on valolla maalannut teoksen Pyhä Hieronymus meditaatiossa henkilön hiukset ja parran.
Näyttely sai alkunsa kahdesta museon kokoelmassa olevasta Bassanon maalauksesta. Erikoistutkija Hanne Tikkala teki kansainvälisesti merkittävän löydöksen suorittaessaan näiden teosten materiaalitutkimusta.
Silloin paljastui, että Bassanon maalausten ruskea värisävy johtui siitä, että hänen käyttämänsä kirkkaan sininen väri, smaltti, oli vuosisatojen saatossa haalistunut kokonaan pois.
Emme siis voi nähdä alkuperäisiä teoksia, vain kuvitella, miltä ne ovat näyttäneet. Löytö muuttaa myös teosten tulkintoja. Bassanon kahden teoksen konservointia ja materiaalitutkimusta esitellään näyttelyssä kiinnostavalla videolla.
Näyttely on avoinna 12.1.2025 saakka. Siihen liittyy englanninkielinen julkaisu Jacopo Bassano – Renaissance Painter of Venetian Country Life. https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/
Tietoruutu: smaltti
Smaltti on sininen väriaine, jota käytettiin erityisesti keskiajalla lasituksessa ja emalitöissä. Se valmistettiin hienoksi jauhetusta kobolttilasista, joka antoi lasille ja emalille kirkkaan sinisen sävyn.
Smaltin Käyttö:
- Lasitus ja Emali: Smalttia käytettiin värjäämään lasiesineitä ja emalitöitä. Esimerkiksi kirkkojen lasimaalauksissa käytettiin usein smalttia sinisen värin aikaansaamiseksi.
- Maalaustaide: Keskiajan ja renessanssin aikana smalttia käytettiin myös pigmenttinä maalaustaiteessa. Se oli kuitenkin epävakaa maalauspigmentti, ja sen kirkkaus saattoi haalistua ajan myötä.
- Valmistus: Smaltti valmistettiin lisäämällä kobolttioksideja sulaan lasimassaan, joka sitten jauhettiin hienoksi siniseksi jauheeksi. Tämä jauhe sekoitettiin esimerkiksi maaleihin tai levitettiin lasitöihin värjäyksen aikaansaamiseksi.
Yhteenveto:
Smaltti oli arvostettu sininen pigmentti, jota käytettiin laajasti keskiajalla ja renessanssin aikana erityisesti lasi- ja emalitöissä sekä taiteessa. Sen kaunis, kirkkaansininen väri oli mahdollista koboltin ansiosta, joka oli tärkeä ainesosa smaltin valmistuksessa.
