Teksti Hilkka Kotkamaa
Kuvat Anni Kotkamaa
Eero Järnefelt on nyt ajankohtainen Ateneumin näyttelynsä vuoksi, mutta koko Järnefeltin perhe on merkittävä kulttuurivaikuttaja suomalaisen kulttuurin nousuvaiheessa, ns. kultakautena.
On muistettava että kun suomalaista kuvataidetta, kirjallisuutta, kieltä ja identiteettiä ryhdyttiin tuomaan esiin, olimme osa Venäjää. Itsenäisestä Suomesta uskallettiin tuskin kuiskia, mutta upseeri, tiedemies ja kielitaistelija Aleksander ”prinsiipin mies” ja Elisabeth kasvattivat 9-lapsiaan katraansa suomalaisuuden ja sen omintakeisen hengessä. Vanhin poika Kasper toimi kielenkääntäjänä, Arvidista tuli kirjailija ja kielitaistelija, Eerosta kuvataiteilija, Elli kuului maan ensimmäisiin naisasianaisiin, Armas toimi säveltäjänä ja kapellimestarina ja tyttäret Liida, Hilja ja Siiri olivat kulttuuri-ihmisiä hekin. Sisaruksista Aino tuli tunnetuksi Jean Sibeliuksen vaimona.
Perheen ystäväpiiri koostui usein fennomaaneista. Esim. kansanrunouden tutkija Julius Krohnin perheeltä saatiin idea muuttaa kotikieleksi suomi. Ystäväpiiriin kuului myös kirjailija Juhani Ahon perhe.
Kuvataiteilija Eero Järnefelt rakennutti 1900-luvun alussa perheelleen kodin Suvirannan Tuusulanjärven rannalle, muiden taiteilijakotien, Halosenniemen, Erkkolan ja Ainolan naapurustoon. Siellä kasvoivat Eeron ja Saimin lapset Heikki, Leena, Sara, Laura ja Olai, joista isäpappa teki hienoja maalauksia.
Järnefeltin perheen suuri merkitys eri taiteenaloilla oli suuri: suomen kieli, suomalainen maisema, luonto, sivistys ja kansa. Eero Järnefeltin näyttelyn ohessa julkaistu kirja antaa uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista, suomalaisuustaistelusta ja tietysti taiteesta.
Kuvagalleria
