Kiasmassa puheenvuoro saamelaisille

Saamelaistaidetta on esitelty Suomessa aivan liian vähän. Sitä korjaa nyt Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely, joka kokoaa yhteen saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Vaikuttavimmat Kiasman näyttelyn teokset tulevat pääosin Tenojoen alueelta, Jokilapista. Joki on ollut maailman merkittävin lohijoki, jonka alueella lohen pyytäminen on tuonut elannon monille sukupolville. Myös matkailu on tuonut viime vuodet leipää ja yritystoimintaa. Nyt tilanne on muuttunut. Lohisaaliit ovat kutistuneet, ilmastonmuutos lämmittää Jäämerta ja matkailijat ovat kaikonneet. Voimalinjat ja kaivokset on tuotu saamelaisten maille keltään kyselemättä.

Silti saamelaistaide elää kukoistuskautta rajat ylittävän yhteistoiminnan voimin. Tosin nykyään neljän valtion alueella sijaitseva Saamenmaa on ollut olemassa ennen pohjoismaista valtiokäsitystä tai kansallisaatteita. Näyttely esittelee nykytaidetta, joka johdattaa tarkastelemaan saamelaisuutta heidän itsensä kertomana. Esille nousevat monikerroksiset kokemukset, joissa saamelaisuus säilyy elävänä ja jatkaa olemassaoloaan ulkopuolelta asetetuista rakenteista huolimatta. Näyttelyssä on mukana yli 20 taiteilijaa. Valtaosa teoksista on 2000–2020-luvuilta, mutta mukana on myös muutamia vanhempia teoksia, joista varhaisimmat ovat 1970-luvulta.

Hilkka Kotkamaa

Hilkka Kotkamaa

Kerran toimittaja, aina toimittaja. Kiinnostunut kirjallisuudesta, elokuvista, teatterista ja kuvataiteesta. Nykyään myös neljän pikkutytön isoäiti.

Julkaisijan tiedot