Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
Kirjoitustyö kesti kokonaisen vuoden, mutta nyt kirja on valmis. Kai Ekholmin kirjoittama kirja Matti Klingen elämästä: Mies jolla oli Matti Klingen kasvot (Otava). Kirjoittaja ei kutsu tätä elämäkerraksi, vaan se on ”monitahoinen henkilökuva kansallisesta intellektuellista”. – Klinge saavutti uransa lakkipisteen ja kun se oli saavutettu, hän rupesi näyttelemään itseään, hieman kuin Jörn Donner, Ekholm sanoo.
Matti Klinge (1936-2023) oli tuttu akateemisissa piireissä. Hänen monitahoisuudestaan kertoo moni erilainen määritelmä, kuten rasittava henkilö, jonka olemus hehkui ylemmyyttä. Hänen kerrotaan sanoneen, että vain elävät kirjailijat kiinnostavat ja siksi pitää pysyä elävänä ja kiinnostavana. Joten henkilökuvan kirjoittajalla ei ollut pulaa materiaalista. Pelkästään päiväkirjoja oli 8500 sivua. Voi sanoa, että hän eli kirjojen kautta. Klingen henkinen perintönsä ja kirjastonsa ovat mittavat. Toivon mukaan kirjasto päätyy Kansalliskirjastoon, paikkaan, jossa kirjan julkistustilaisuus järjestettiin.
Kirja kertaa monia Klingen elämän esikuvallisia ominaisuuksia, etuja, mutta myös kummallisuuksia. Hän halusi olla kansainvälinen, mutta ei osannut englantia, latinaa kylläkin. Englantia ei hänen ystävänsä Pentti Saarikoskikaan, joka teki huonoja käännöksiä. Lähiystäviin kuului Saarikosken lisäksi Anto Leikola, tunnettu biologi ja professori.
Matti Klinge tunnettiin monista asioita. Hän oli tarkka käytössäännöistä ja pukeutumisesta. Kerrotaan että hän pani kaulaansa solmion 12-vuotiaana eikä koskaan enää esiintynyt ilman sitä. Hänen lempisanoihinsa kuului mm. ”liioittelu on pienempi paha kuin vähättely”.
Hän rakasti Venäjää, sitä Venäjää, joka näkyy Senaatintorin arkkitehtuurissa. Hänelle professorin titteli oli tärkeä, mutta yliopiston hallintotehtäviin häntä ei koskaan valittu. Hän olisi halunnut arvokkaan sukupuun, mutta kunniakasta sukua hänellä ei ollut. Hän oli luokkanousukas. Helsingin historia virtasi hänellä verisuonissa, mutta hän ei ollut alkuperäinen helsinkiläinen. Hän oli intellektuelli, joka ei putoa mihinkään poliittiseen sapluunaan. Hän oli monille arvostettu kulttuurihenkilö, mutta kovin heikko kestämään kritiikkiä.
Mies jolla oli Matti Klingen kasvot– kirjassa Klingeä katsotaan myös ulkopuolisin silmin. Heitä on Sirpa Kähkönen, Ilkka Niiniluoto, Mirkka Lappalainen, Janne Virkkunen, Panu Pulma, Panu Rajala, Raimo Väyrynen, Tuula Karjalainen, Miska Rantainen, Erkki Tuomioja, Jussi Nuorteva, Henrik Meinander ja Björn Wahlroos. Kiinnostava kirja.
Kai Ekholm: Mies jolla oli Matti Klingen kasvot. Otava, 2024. 524 s.
