Kirjailija ja säveltäjä tekevät käsityötä

Minna Lindgrenin ja Cecilia Damströmin keskustelutilaisuuden Oodissa avasi Uusi Helsinki-kvartetti.

Teksti ja kuvat Hilkka kotkamaa

Helsingin keskuskirjasto Oodi on yhä useammin paikka, johon kannattaa mennä kuuntelemaan, kun taiteilijat puhuvat kirjallisuudesta, sivistyksestä, kulttuurista ja ajankohtaisista asioista yhteiskunnassa. Viime lauantaina olivat vuorossa kirjailija, radiotoimittaja, kaupunginvaltuutettu Minna Lindgren ja säveltäjä Cecilia Damström, jotka keskustelivat luovuudesta, taustatöiden tekemisestä ja sivistyksestä yleensä. Tilaisuus kuului Larufestin keskustelusarjaan.

Minna Lindgren

  • Luovuus ei ole minun sanani, vaan tekeminen. Ehdin tehdä paljon, koska en ole päivätyössä, enkä tuhlaa päivääni kokouksissa istumiseen. Kirjoittaminen on minulle helppoa. Työ ja vapaa-aika ovat minulle vähän sama asia, kulkevat ainakin lomittain.
  • Työ käynnistyy siitä, että taiteilijassa herää uteliaisuus johonkin asiaan. Kirjoittaminen on käsityötä, jota ei voi mystifioida, vaan kirjoittaja ohjaa ja tekee työn omalla kädellä. Viestit tulevat itseltä, eivät jostain mystisestä lähteestä. Voin esimerkiksi antaa äänen vaikka omaishoitajille, jolla ei ole ääntä. Minulle taide on aina yhteiskunnallista, jopa poliittista.
  • Kirjailijalla etuna on se, että hänellä on aina työkumppani, kustannustoimittaja, jonka kanssa voi käydä keskusteluja. Minulla on kirjaa aloittaessani tarkka suunnitelma kirjan nimeä ja juonta myöten.  
  • Ei pidetä hyvänä, jos taiteilija puhuu rahasta, mutta siitäkin on puhuttava. Olen huolissani ettei kukaan ole valmis maksamaan taiteesta. Siksi otin juuri pois uusimman kirjani Soteorvon äänikirjayhtiö Storytellistä. Kun yleisö houkutellaan ilmaisen äärelle, siitä on vaikea pyytää rahaa myöhemmin. Elämme lyhyttä aikaa kirjamarkkinoilla ja siksi minusta olisi hyvä, että äänikirja ilmestyisi myöhemmin kuin paperikirja. Eihän pokkarikaan ilmesty samaan aikaan kuin kovakantinen. Itse en ole koskaan kuunnellut kirjojeni ääniversiota.
  • Olen iloinen, että kirjallisuudessa ja musiikissa ei ole enää niin tarkkoja rajoja eri lajien välillä. Valtavirran ulkopuolelta löytyy hyvää kirjallisuutta ja musiikkia.
  • Emme voi juosta uuden tekniikan perässä, mutta taiteilijat ovat yhä avoimempia sille, että teoksiaan voi markkinoida itsekin. Minä esimerkiksi kierrän mielellään kirjastoissa, tapaan lukijoitani ja kuuntelijoitani. Annan myös mielelläni haastatteluja.

Cecilia Damström

  • Minulle säveltäminen on helppoa ja minusta on hyvä tehdä tilattua teosta. Minulle sopii, että tiedän aiheen etukäteen, luen taustaksi aiheesta kaiken mahdollisen, mikro- ja makrotasolla. Kun luuranko on valmis, on säveltäminen kuin lihaa luiden päälle. Minusta esimerkiksi ilmastomuutos on säveltäjälle hyvä aihe. Tein valtavasti taustatyöstä, kun sävelsin musiikin Musiikkitalon edessä olevan jääveistoksen taustalle.
  • Kun sävellys lähtee liikkeelle, se vie mukanaan. On hienoa vaikuttaa teokseen, toteuttaa omia ideoita, jotka kirkastuvat kun saa ne sävellyksiksi. Vaikka taustatyö vie paljon aikaa, itse sävellys valmistuu nopeasti, jopa purskahtaen. Tapaankin sanoa, että säveltäminen on vähemmän inspiraatiota enemmän perspiraatiota.
  • Olen katolinen ja siksi työlläni on ollut lapsesta lähtien uskonnollinen lähtökohta. Uskonto on minulle edelleen tärkeää, mutta olen siirtynyt yhä enemmän yhteiskunnalliseen suuntaa, kuten lajikatoon, ilmastomuutokseen ja naisten tasa-arvoon. Nyt minua kiinnostaa myös informaatiosota eli propaganda.
  • Eri musiikkilajeissa on erilaiset vaatimukset. Voisin kokeilla vaikkapa elokuvamusiikkia, mutta sitä pitäisi ensin opiskella, koska olen klassikkosäveltäjä.
  • Tykkään kertoa sävellysten taustalla olevan tarinan. Kuulija saa itse tulkita, mutta kerron mielelläni mitä minä haluan sävellyksilläni viestiä ja miten sävellykseni ovat syntyneet.
  • Olen huolissani sivistyksestä, koska kaikki eivät pidä sitä tärkeänä, kuten olen luullut.
  • Musiikki on mennyt siihen suuntaan, että äänitteitä saa yhä useammin ilmaiseksi, mutta onneksi konsertit vetävät nyt paremmin. Näen jotain hyvää jopa pandemia-ajassa, jolloin striimatut konsertit tulivat muotiin ja niiden myötä tuli uusia yleisöjä. Sain niistä palautetta, kaukaisinta tuli Espanjasta.

Kirjailijan ja säveltäjän työn tarkoitus on halu jakaa kokemuksen ja kertoa tuntemuksia yleisölle. Kaikenlainen kulttuuri, kirjat ja musiikki ovat tasa-arvoisessa asemassa vaikuttamassa ihmisen syvimpään mieleen. Minna Lindgrenin ja Cecilia Damströmin mielestä on hauska ajatus, kun tutkimuksen mukaan aivot luulee että ihminen on kokemassa oikeasti asioita joista hän lukee kirjasta tai kokee musiikissa. Heistä ei ole paha asia, että nykysäveltäjien ja kirjailijoiden on suostuttava markkinoimaan itseään. Se ei heistä vähennä taiteellisen työn arvoa.

Hilkka Kotkamaa

Hilkka Kotkamaa

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.