Lähti kuin kuppa Töölöstä

Teksti Petri Kosonen
Kuvat SKS Kirjat

Monet helsinkiläiset ovat kuulleet sanonnan, mutta niin sen alkuperä kuin merkityskin on jäänyt hämäräksi. Erilaisia teorioitahan on luonnollisesti esitetty, mutta niin prostituutiota kuin veneerisiin tauteihin erikoistuneita klinikoita on ollut sata vuotta sitten muuallakin pääkaupungissa ja sen liepeillä. Vai onko sanonta kuitenkin pelkkää sarkasmia? Kuten tekijät myöntävätkin, asia ei valitettavasti selviä myöskään tästä kirjasta.

Sen sijaan Sukupuolitautien vastustamisyhdistyksen tuottama ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema tietokirja tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman, varsinkin viime vuosisadan alkupuolen vaiettuun historiaan pääkaupunkiseudulla. Pitkään sukupuolitautien tarttuminen ja niiden parantaminen oli vaarallisen uskomustiedon varassa: kuten kupasta pääsee siirtämällä sen eteenpäin. Samoin kuin joissain Afrikan maissa uskotaan edelleen AIDSin suhteen.

Sukupuolitautien vastustamisyhdistys perustettiin vuonna 1945 hillitsemään tautien räjähtävää kasvua sodan jälkeisessä Helsingissä. Tanssikielto oli väliaikaisesti kumottu Rautatientorin rauhantanssien takia, ja sitä seurasikin sukupuolitautien sodanjälkeinen uusi aalto. Onneksi varsinkin tippuriin saatiin pian helpotusta, kun ensimmäiset suuremmat penisilliinierät saapuivat maahan. Valistusta annettiin monella tasolla. Kirjassa viitataan mm. Synnin jäljet -nimiseen Hannu Lemisen ohjaamaan elokuvaan vuodelta 1946. Sen miespääosan esittäjä Tapio Rautavaara korostaa Töölö-yhteyttä vuosikymmeniä myöhemmin antamassaan haastattelussa.

Kun merenkulku elpyi sodan jälkeen, meriltä palanneet miehet menivät aikoinaan suoraan sukupuolitautien klinikalle. Valitettavasti samanlaisen terveydenhuollon ulkopuolelle jäivät usein laivatytöt, jotka pysyivät kuvassa pitkään niinäkin vuosikymmeninä, kun katuprostituutio lähes hävisi; siis 1960-luvun seksuaalisen vapautumisen myötä.

Ikäpolveni kollektiivisessa muistissa lienee, miten HIV-viruksen rantautuminen palautti taas konservatiivisemman linjan seksuaaliseen käyttäytymiseen. Sitten Neuvostoliiton hajoaminen ja itärajan avautuminen aiheutti uuden HIV- ja kuppaepidemian maassamme. Katuprostituution palaaminen ja lisääntynyt kaukomatkailu toivat taas miehiä klinikoille. Eivät vain Pattayan yössä antibiooteille vastustuskykyisen supertippurin hankkineet, vaan joskus myös mielestään tiedostavat reppureissaajat liittyivät jonon jatkeeksi.

Kirjassa mainitaan tietysti myös virusperäinen herpes, jota monet meistä kantavat läpi elämänsä. Jotkut lähes huomaamattaan, sekä punk-bändin nimeksikin päässyt Klamydia.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tunnetuin julkaisu Kalevalan ohella on varmasti Seitsemän veljestä. Oliko sen kirjoittaja Aleksis Kivi sitten myös maamme tunnetuin kuppapotilas? Aivan niin pitkälle historiaan ei tässä kirjassa sukelleta. (Eikä siitä ilmeisesti ole myöskään lääketieteellisiä todisteita, mutta asiaa googlatessa tulee usein vastaan sana neurosyfilis.)

Teosta lukee pitkälle mielenkiintoisena historiikkina, mutta jossain vaiheessa oppikirjamaisuus alkaa lievästi vaivata. Mutta miksei kirjaa voisi ottaa esille myös koulussa? Lopussa on lähes väitöskirjaluokkaa oleva lähdeluettelo. Toisaalta jonkinlainen asiahakemisto ei varmasti haittaisi tietoa hakevaa.

Maan ensimmäinen kondomiautomaatti oli muuten Kalastajatorpan miestenvessassa 1962. Samassa talossa pidettiin muuten kirjan julkistamistilaisuus, 61 vuotta myöhemmin.


Hanna Lundell-Reinilä & Antti Parpola
Lähti kuin kuppa Töölöstä – Seksitautien historiaa Suomessa
SKS Kirjat 2023

Petri Kosonen

Petri Kosonen

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.