Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
Pajtim Statovcin Lehmä synnyttää yöllä on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja. Kirja kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nykypäivästä synnyinseudulla Kosovossa, ja vuorotellen Suomessa, toisen polven siirtolaisena.
Kirja alkaa perheen saapumisella sukua tervehtimään Kosovoon. Rajan on paras ylittää raja yöllä, koska vartijoita on helpompi lahjoa pimeällä. Vastaanottanut isoisän ensimmäinen lause on myöhästyneellä seurueelle: Ai minä luulin että teidät on ammuttu matkalla. Suomalaisilla rekisterikilvillä varustettu auto on jo riski sinänsä. Välillä autossa on pitänyt pakkautua takapenkin jalkatilaan, mutta lapset eivät saa tietää miksi. Autossa on suuria matkalaukkuja, ei matkatavaroita vaan tuliaisia, lakanoita, astioita, vaatteita, mattoja. Mutta poika haluaa nähdä lehmän, sen josta hänellä on niin hyviä muistoja edelliseltä käynniltä.
Kirjoittaminen on kirjailijalle hänen sisälleen kasvattamansa kertojan keino suojautua maailman armottomuudelta. Hänellä on tunne että hänen tähänastisen elämän kaksoisolento alkaa kirjoittaa jäljennöstä, kopioita hänen elämän tarinasta. Kirjoittamisen yksi puoli on, että se pitää hänessä alituista kauhun tunnetta. Rakastuminen tarinaan vei hänet kirjailijaksi, vaikka olisi ollut tehokkaampiakin keinoja kostaa elämässä tapahtuneen pahan, rasismin ja vihan, hakea oikeutta ja rankaista vääristelijöitä.
Jugoslaviasta eronneet kosovolaiset miettivät Suomessa: olemme syntyneet maassa jota ei enää ole ja kuolemme maassa jota luulimme omaksemme.
Poika esittää isoisälle toiveensa olla mukana, kun lehmä poikii. Toive toteutuu. Poika pääsee mukaan kun lehmä poikii eli synnyttää.
Perheellä ei ole helppoa kahden maan kansalaisena. Miten vanhemmat kasvattavat lapsiaan vieraassa maassa kun heidän suurin unelmansa on kasvattaa terveitä ihmisiä ilman puutetta ja nälkää. Oma unelma on olla vapaa ja kahleettomana. Hieno tarina, upea kirja.
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä. Otava 2024. 279 s.
