Hieno paikka pysähtyä Loviisan suunnalla ajaessa on Pernaja ja sen keskiajalta peräisin oleva kivikirkko Pernajan Pyhän Mikaelin kirkko. Kauniin puiston ympäröimää kirkkoa vastapäätä on Mikael Agricolan patsas. Itse kirkon sisälle ei pääse remontin vuoksi, mutta kirkon historiaan voi tutustua muutenkin.
Agricolan patsas on kuvanveistäjä Emil Wikström (1864-1942) tekemä vuonna 1908. Se sijoitettiin Viipurin tuomiokirkon eteen, josta se kuitenkin talvisodan loppuvaiheessa katosi. Pernajan seurakunta hankki kopion Wikströmin Agricola-patsaasta, joka paljastettiin vuonna 1959. Jalustaan on kaiverrettu Agricolan nimikirjoitus. Mikael Agricola sai etunimensä kotikirkkonsa mukaan, sillä Pernajan kirkko on omistettu suositulle suojelupyhimys Pyhä Mikaelille.
Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.
Pernajan seurakunta on ollut olemassa jo 1300-luvulla, mahdollisesti jopa aikaisemminkin. Aluksi tultiin toimeen puukirkolla, kunnes haluttiin ikuisesti kestävä kivikirkko. Oman kirkon rakentaminen, oli se puinen tai kivinen, ei tapahtunut ilman tuomiokapitulin lupaa. Eikä luvan saaminen ollut itsestäänselvyys. Keskiajalla rakennusmestarit tulivat ulkomailta, kuten Pernajankin kirkon kohdalla. Koska ammattilaisten nimet ovat jääneet unholaan, puhutaan esimerkiksi Pernajan mestarista. Oletettavasti hän tuli Suomeen Saksasta. Pernajan kirkko on rakennettu nykykäsityksen mukaan 1410-1440 -luvulla.
Seinien materiaalina käytettiin kotimaista harmaata graniittia, mutta niin sisältä kuin ulkoakin pinta rapattiin ja kalkittiin valkoiseksi. Useimmista Suomen harmaakivikirkoista rappaus on ajan myötä kadonnut, mutta osassa kirkoissa pintakäsittely on uusittu. Näin on tehty esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon ja Pernajan kirkon kohdalla.
Kirkon vanhin esine on 1300-luvun kasteallas eli se on vanhempi kuin itse kirkko. Keskiaikaiset puuveistokset, kuten krusifiksi, ovat 1400-luvulta. 1600-luvun alttarikaappi on mahdollisesti tuotu sotasaaliina Saksasta 30-vuotisen sodan aikana. Lahjoituksena saatu barokkityylinen saarnastuoli on myös 1600-luvulta. Pernajan kirkon punatiilinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1853.
Pernajan kirkossa koettiin kesällä 2023 kriittisiä hetkiä, kun sakastissa sijaitseva sähkökeskus syttyi tuleen. Suurilta tuhoilta vältyttiin, mutta savuvahinkojen takia kirkko jouduttiin kunnostustöiden ajaksi sulkemaan. Nokipölyn puhdistamisen yhteydessä kirkko tulee läpikäymää perusteellisen siivouksen. Kirkon remontti on käynnissä parhaillaan, joten sisäpuoli jäi meiltä näkemättä.
