Teksti ja kuvat Hannele Salminen
Taiteilija Catharina Kajanderin takaraivoon oli jäänyt hänen lapsuudessa kuulemansa järkyttävä uutinen: ”Isä tappoi perheensä jouluaattona kirveellä.” Kun hänet myöhemmin kutsuttiin Turkuun mukaan näyttelyyn, jonka teema oli Kirves, uutinen palasi hänen mieleensä.
Hän rakensi kirpputorilta ostamaansa television kuoreen vanhan nukkekodin ihmisistä ja kalusteista vaikuttavan kohtauksen uutisesta. Installaatio Jouluaatto on nyt mukana Kajanderin näyttelyssä Vaihtoehtoiset joulukuvaelmat Galleria Katariinassa.
Inspiraation joulukuvaelmien tekoon hän sai vieraillessaan poikansa luona Espanjan Kataloniassa, jossa rakennetaan PESEBRES-perinteestä kumpuavia toinen toistaan hienompia kuvaelmia Jeesus-lapsen syntymästä tallissa. Seimikuvaelmien keinotekoisuus kuitenkin häiritsi Kajanderia, joten hän päätti päivittää vanhan teeman nykyajan tv-uutisilla.
”Tuon joulukuvaelmissani esiin yhteiskunnan ristiriitaisuuksia: vallassa olevat mies- ja naiskäsitykset, maahanmuutto, rasismi, perheväkivalta, ympäristön raiskaaminen, avohakkuut.”
Vanhojen televisioiden sisuksiin rakennetut ”näytelmät” eivät kuitenkaan ole tiukkapipoisen julistavia, vaan niissä on roppakaupalla huumoria. Katsojan kannattaa istahtaa televisioiden ääreen sijoitetuille tuoleille ja syventyä tutkimaan taidokkaasti rakennettuja kohtauksia ja niiden lukuisia yksityiskohtia, jotka päivittävät vanhan perinteen nykyisyyteen.
Kuvassa Catharina Kajander esittelee teostaan Tiernapojat, jossa neitsyt Marian huulet on botoxilla pullistettu, läppäri odottaa avoimena ja itämaan tietäjilläkin on vauhti päällä.
Toisessa kuvassa muistutetaan surullisesta Niilo Tarvajärven ideoimasta Joulupukin maa -hankkeesta, jota Kajander muiden muassa vastusti: ”etelän bisnesmiehet myyvät Lapin ja käärivät voitot taskuihinsa”. Kuvaelman joulupukit ovat kynttilöitä, jotka symboloivat keinotekoisuutta ja katoavuutta. Installaation taustalla Kajanderin taiteilijatyttären Aurora Reinhardin avohakkuuta esittävä valokuva.
Ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä Vaihtoehtoisia joulukuvaelmia pääsee tutkimaan 29.12. saakka Galleria Katariinaan. https://www.helsingintaiteilijaseura.fi/nayttelytoiminta/galleria-katariina/
Jouluseimen alkuperä
Vuonna 1223 Fransiskus järjesti Greccion kylässä Italiassa jouluyön messun, jossa hän loi aidon tallin kaltaisen asetelman. Hän käytti eläviä ihmisiä ja oikeita eläimiä esittämään Jeesuksen syntymää. Tarkoituksena oli tehdä joulun tapahtumat elävämmiksi ja helpommin ymmärrettäviksi tavalliselle kansalle.
Fransiskuksen perinteen innoittamana jouluseimet alkoivat yleistyä varsinkin katolisen kirkon maissa. Aluksi jouluseimet tehtiin kirkkojen yhteyteen, ja ne olivat usein suuria ja koristeellisia.
1500-1700 -luvuilla Euroopassa jouluseimet kehittyivät taiteellisesti. Italian Napoli ja Espanja ovat erityisen tunnettuja barokkityylisistä seimistään. Taitavat taiteilijat loivat käsinmaalattuja ja yksityiskohtaisia hahmoja seimiin. Usein seimeen lisättiin perinteisiä roolihahmoja — Maria, Joosef, Jeesus-lapsi, paimenet, itämaan tietäjät ja tallieläimet, mutta myös paikallisia kyliä ja ihmisiä kuvaavia hahmoja.
1700- ja 1800-luvuilla jouluseimen perinteestä tuli osa kotien joulunviettoa. Perheiden pienimuotoiset jouluseimet yleistyivät ympäri maailman. Ne tehtiin ja tehdään nykyään usein kotioloissa joko valmiista hahmoista tai lasten askartelemana.
