Pohojolaanen murre yhdistää pääkaupungissakin

Mikä on tonkka, nappo, kaati tai kaahinlavitta? Sitä pohdimme oikein porukalla Bottalla, kun 150 Pääkaupunkiseudun Pohojalaasta oli koolla tapaamisessa ”Komiasti murtehella”. Teppo Ylitalo kertoi pohjalaisuuden historiaa ajalta, kun Suomi ei vielä ollut Suomi, vaan Ruotsin ja Venäjän välissä sijoittuvia seutuja: Häme, Karjala ja vähitellen muotoutui myös Pohjanmaa. Suomea ei ollut, vaan se piti tehdä! Pohjalaisittain soiva musiikki saatiin Sibelius Akatemian kansanmusiikkiosastolta, Helmi Ojaluoman ja Helmi Viitalan esittämän.  Ja murteesta saimme paljon tutkittua tietoa Jorma Aron ja Antti Välimäen asiantuntemuksella.

Koska kyse on järjestöstä, jossa pohjalaiset jäsenet ovat asuneet hyvinkin pitkään pääkaupunkiseudulla, on yhteisten juurien tunnusmerkki pohojalaanen murre. Siitä me tunnistamme toisemme ja keskustelun voi aloittaa tuntemattomankin kanssa, josta tulee tuttu heti kun törmää ensimmäiseen murresanaan.

Hilkka Kotkamaa

Hilkka Kotkamaa

Kerran toimittaja, aina toimittaja. Kiinnostunut kirjallisuudesta, elokuvista, teatterista ja kuvataiteesta. Nykyään myös neljän pikkutytön isoäiti.

Julkaisijan tiedot