Tannerilaisen sosiaalidemokratian edelläkävijän Eetu Salinin (1866–1919). tietyistä elämänvaiheista kertova pienen budjetin elokuva on kuvattu lähes kokonaan studiolavasteissa ja osin Helsingin Ratikkamuseossa. Höystettynä vuoden 1918 surullisen tutulla arkistokuvastolla ja tehokkaalla äänimaisemalla ratkaisu toimii kuitenkin yllättävän hyvin. Siinä mielessä Punainen peto tuo mieleen Lars von Trierin pelkistetyissä lavasteissa kuvatut elokuvat, etenkin Dogvillen.
Punaisen pedon juuret ovatkin näyttämöllä. Marju Laine käsikirjoitti, ohjasi ja tuotti Porin Teatterissa vuonna 2019 esitetyn näytelmän Työväen Eetu – kertomus Eetu Salinin elämästä ja näytteli siinä myös Ida Salinia.
Elokuva nojaa vahvasti dokumentaariseen aineistoon, muun muassa Salinin vankilasta vaimolleen kirjoittamiin kirjeisiin. Yhtenä lähteenä on ollut Pertti Rajalan vuonna 2022 julkaistu EETU – Kertomuksia työväenjohtaja Eetu Salinin elämästä.
Tulisieluisen ja viinaanmenevän työväen agitaattorin Salinin elämä päättyi sisällissodan jälkipyykissä Sörnäisten vankilassa. Vaikka hän oli alusta asti vastustanut aseellista kapinaa, vastapuolen silmissä työväenjohtaja saattoi näyttäytyä suorastaan Ilmestyskirjan petona. Ystäviensä Väinö Tannerin ja Yrjö Mäkelinin kanssa Salin yritti kuitenkin rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa myös työläisille.
Raamatullinen kuvasto kulkee Salinin mukana lapsuudesta kuolemaan. Takautumissa pikku-Eetun raitistunut isä pakottaa poikaansa vitsan kanssa lukemaan Johanneksen ilmestystä, joka palaa myöhemmin tämän painajaisiin. Suutarin ammatin ja alkoholismin lisäksi Eetu näyttää perineen isältään myös esiintymistaidon. Hänestä tuli taitava sanankäyttäjä niin puhujana kuin kirjoittajanakin.
Välillä Salinin topakka vaimo Ida pistää ryyppäämään ratkenneen miehensä ulkoruokintaan. Raitis ystävä Tanner vie tämän Kyläsaareen katkolle. Näin siis todellakin jo tsaarin aikaan.
Oman raamatullisen ulottuvuutensa tarinaan tuovat O. W. Kuusinen ja rovastin poika Kullervo Manner, jotka sisällissodan jälkeen pakenivat Neuvosto-Venäjälle ja perustivat Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen.
Eetu Salin ehti 53-vuotisen elämänsä aikana tehdä ällistyttävän paljon, mutta elokuva rajaa käsittelemänsä ajanjaksot melko tarkasti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen-vuodet jäävät sivuun. Salin työskenteli pari vuotta amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden toimituksessa Massachusettsin Fitchburgissa – samassa lehdessä, jossa bolševikeilta kuolemantuomion saanut Oskari Tokoi vaikutti maanpakolaisvuosinaan vuosikymmenten ajan.
Punainen peto sai maailmanensi-iltansa 22. elokuuta 2026 Sinisen meren elokuvajuhlilla Raumalla.
Punainen peto
Suomi, 2026
Ensi-ilta elokuvateattereissa: 2. lokakuuta 2026
Ohjaajat: Antti-Jussi Marjamäki & Veera W. Vilo
Käsikirjoittajat: Antti-Jussi Marjamäki & Toni Lesonen
Tuottajat: Roope Olenius, Veera W. Vilo, Antti-Jussi Marjamäki & Marju Laine
PUNAINEN PETO
