Kyösti ja Kaisa Kallion muotokuvat Kyösti ja Kalervo Kallion museossa.
Nivalassa voi tutustua Kyösti Kallion ja Kalervo Kallion elämäntyöhön
Nivalassa on huippukohde, jonka toivoisi suomalaisten löytävän nykyistä useammin: se on presidentti Kyösti Kallion ja hänen kuvanveistäjäpoikansa Kalervo Kallion kaksikerroksinen museo, joka on auki kesäisin Juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Kyösti Kallio on Suomen presidenteistä ainoa, jolla ei ole ollut akateemista oppiarvoa, vain Raahen keskikoulun päästötodistus, mutta monipuolista elämänkokemusta sitäkin enemmän.
Kallio ehti käydä Oulun lyseon ensimmäisen luokan ja sai ehdot ruotsin kielestä ja lukio sai jäädä. Hän kulki mieluummin isänsä mukana kotitalonsa pelloilla, vainioilla ja metsissä.
Erittäin tärkeä henkilö Kyösti Kallion elämässä (alun perin Gustaf Kalliokangas) oli isän serkku, naimaton ja lapseton Anttuuna Kangas, joka halusi huolehtia Kyöstin elämästä. Kyösti Kallio oli perheensä neljäs lapsi ja lapsia oli yhteensä 15. Anttuuna-täti halusi jakaa suuren lapsiperheen taakkaa ja kasvattaa Kyöstin ammattiin eli kauppiaaksi saakka.
Kyösti Kallio oli syntyisin Ylivieskasta, mutta kasvatustäti Anttuunan ansiosta hänestä tuli nivalalainen. Täti osti Nivalasta Heikkilän ja Mehtälän tilat. Muutto tapahtui Kyösti Kallion 22-vuotispäivänä 1895. Nuori isäntä tarttui reippain ottein heikossa kunnossa olleiden yhteisviljelystilojen kohentamiseen. Valmistui muun muassa navetta sadalle lehmälle. Kuokalla valloitettiin yhä enemmän maata viljelyksille. Kalliosta tuli vähitellen suurtilallinen.
Kallio perusti Nivalaan nuorisoseuran, jonka piirissä hän tapasi kirjailija Santeri Alkion. Heidän yhteistoimintansa nuorison hyväksi, ”hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen” kasvattamiseksi alkoi. Kallio toimi Nivalassa myös kunnallisissa luottamustehtävissä ja hoiti paikallisen säästöpankin kirjanpidon.
Yhteisten harrastusten parista Kallio löysi myös puolisonsa. Kyösti Kallio ja Kaisa Nivala vihittiin 1902. Kaisa Kalliosta tuli sittemmin koko Suomen kunnioittama Maan Äiti.
USA:ssa Kallio teki muotokuvan myös Albert Einsteinista.
Valtakunnan politiikkaan 1904
Kallio oli kotipaikkakunnallaan Nivalassa paikallisvaikuttaja ja melkein kaikessa mukana. Kun Piippolan tuomiokunnan valitsijamiehet 1904 valitsivat 31-vuotiaan Heikkilän talon isännän talonpoikaissäädyn edustajaksi valiopäiville, siitä alkoi Kyösti Kallion työ valtakunnan politiikassa ja johtopaikoilla.
Vuonna 1907 pidettiin Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. Kallio asettui ehdolle Nuorsuomalaisen puoleen riveissä ja tuli valituksi. Vuoden kuluttua hän kuitenkin siirtyi Suomen Maalaisväen Liittoon eli myöhempään Maalaisliittoon, jonka johtohahmoihin hän kuului Santeri Alkion ohella.
Parlamentaarikon ura jatkui keskeytymättömänä 33 vuotta. Siihen sisältyivät senaattori- ja ministerikaudet, neljä kertaa pääministerinä ja 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä.
Kallio on Suomen historian toiseksi pitkäaikaisin eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholmin jälkeen. Fagerholm toimi puhemiehenä 16 valtiopäivillä.
Myös valtakunnan politiikassa Kallio oli monessa mukana. Moni ei ehkä muista, että Kallio valittiin myös Suomen Pankin johtokuntaan. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti oli Kallion hyvä ystävä ja tuttu 1920-luvun hallituksista, niinpä Ryti tarjosi virkaa Kalliolle. Pääministeri Väinö Tanner nimitti tasavallan presidentin Lauri Relanderin sijaisena – Relanderilla oli pitkä sairausloma – Kallion Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi toukokuussa 1927.
Kalervo Kallio osallistui myös marsalkka Mannerheinin ratsastajapatsaskilpailuun ja tuli toiseksi. Voittajaksi tuli Aimo Tukiainen.
Uran huipennus 1937
Vuoden 1931 presidentinvaaleissa Kallio oli maalaisliiton presidenttiehdokkaana. Kallio sai vain 56 valitsijamiestä 300:sta. Presidentiksi valittiin Pehr Evind Svinhufvud.
Valtioneuvosto asetti eduskunnan toimeksiannosta toukokuussa 1932 kulkulaitoskomitean, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Kyösti Kallio. Komitean tehtävänä oli laatia ehdotus Suomen päätieverkon järjestämiseksi siten, että se ei kilpailisi rautateiden kanssa. Mietintö valmistui loppuvuonna 1936 ja sen pohjalta numeroitiin Suomen valta- ja kantatiet vuonna 1938. Tämä numerointi on edelleen voimassa.
Toinen kerta toden sanoi. Vuoden 1937 presidentinvaaleissa Kallio valittiin tasavallan presidentiksi oman puolueensa Maalaisliiton ja Sosiaalidemokraattien tuella. Valitsijamiesvaalien toisella kierroksella presidentti Svinhufvud sai 104 ääntä, entinen presidentti K. J. Ståhlberg 19 ääntä ja Kallio 177 ääntä.
Kun Kallio valittiin tasavallan presidentiksi, alkoi kansallisen yksimielisyyden suuri ajanjakso. ”Suomen suurimmasta talonpojasta oli tullut Isänmaan Isä, joka yhdisti kansan koettelemusten aikana”, kirjoittaa Pentti Pulakka Kyösti ja Kalervo Kallion Muistosäätiön kirjasessa.
Kallion valinta presidentiksi mahdollisti hallitustasolla punamultayhteistyön, joka jatkui seuraavat puoli vuosisataa. Väinö Tanner kehui aikoinaan Kallion epäitsekästä, maltillista ja eri näkökantoja ymmärtävää asennetta.
Kallio oli talvisodan aikana terveytensä vuoksi ajoittain työkyvytön, sitä ei kuitenkaan julkistettu eikä lehdissä kerrottu. Politiikkaa ja rauhantunnusteluja talvella 1940 johtivat käytännössä pääministeri Risto Ryti, ulkoministeri Väinö Tanner ja Moskovassa suurlähettiläänä toiminut J. K. Paasikivi.
Kallio oli ensimmäinen presidentti, joka ilmoitti eroavansa presidentin toimesta heikon terveytensä vuoksi marraskuussa 1940. Eduskunta sääti poikkeuslain, jonka mukaan vuoden 1937 valitsijamiehet kokoontuivat valitsemaan uuden presidentin.
Joulukuun 19. päivänä 1940 Kallion seuraajaksi presidenttinä valittiin Risto Ryti. Kallio valmistautui lähtemään saman päivän illansuussa junalla Helsingin päärautatieasemalta kotiinsa Nivalaan.
”Kirkas soihtukuja halki joulukuisen pääkaupungin, tuhatlukuinen kansanjoukko, valtakunnan korkein johto, kunniakomppania ja Porilaisten marssin sävelet Helsingin asemalla olivat saattamassa Isänmaan palveluksessa kaikkensa antanutta Kyösti Kalliota, kun hän oli lähdössä kotiin lepäämään,” kirjoittaa Pulakka muistokirjasessa.
Asemalaiturilla Kallion sydän pysähtyi. Hän kuoli presidentin adjutanttien, eversti Aladár Paasosen ja eversti A. F. Airon käsivarsille. Myös marsalkka C. G. E. Mannerheim oli everstien lisäksi saattojoukon kärjessä.
Voiko presidentin lähtö ajasta ikuisuuteen enää järkyttävämpi, vaikuttavampi olla! Virallisesti Kallio oli tuolla hetkellä vielä Suomen tasavallan presidentti!
Kyösti ja Kalervo Kallion museo Nivalassa.
Kalervo Kallio – maanviljelijästä kuvanveistäjäksi
Kyösti ja Kaisa Kalliolla oli kaksi poikaa: Veikko ja Kalervo.
Kalervo Kallio syntyi Nivalassa 1909 ja sai koulutuksen maanviljelijäksi. Hän hoiti kotitilaansa ja toimi kunnallisissa tehtävissä.
Jo pikkupojasta asti Kalervo oli harrastanut veistämistä, puukko oli ollut hänen mielityökalunsa. Mieleen tulee väistämättä Iisalmessa syntynyt taiteilija Miina Äkkijyrkkä, joka pikkutyttönä alkoi veistää puukolla lehmiä.
Kalervo Kallio jätti 26-vuotiaana maanviljelijän työt ja ryhtyi opiskelemaan kuvanveistotaiteen alkeita. Hänellä oli hyviä opettajia, Alpo Sailo ja Felix Nylund. Hän oli hyvin lahjakas, nousi nopeasti huipulle ja tilauksia kilpailuista alkoi tulla.
”Kallion luontainen kyky oivaltaa ihmisen olennaiset piirteet, joka ilmeni myös monissa muotokuvissa, kuvastuu selvästi jo näistä hänen varhaistöistään, joiden ulkonaiseen ilmaisutyyliin Rodin on antanut inspiraatiota,” kirjoittaa Aune Lindström Museosäätiön kirjasessa.
Monet Kalervo Kallion patsaista ovat monumentaalikokoa, kuten hänen isästään, Kyösti Kalliosta tekemä patsas Eduskuntatalon vierellä Helsingissä. Kotimaan uran lisäksi Kalervo Kallio sai myös kansainvälistä menestystä.
Kalervo Kallio voitti USA:n puolustusministeri J. Forrestalin muotokuvakilpailun ensimmäisen palkinnon. Sitten tuli tilaukset USA:n presidenteiltä Harry S. Trumanilta ja Herbert Hooverilta ja varapresidentti A. W. Barkleyltä.
Amerikassa syntyi myös Albert Einsteinin suuri muotokuvapää. Nämä työt veivät Kalervo Kallion Amerikkaan kymmeneksi vuodeksi.
Afrikassa Kalervo Kallio teki Lambarénén lähetyslääkäristä, filosofian ja lääketieteen tohtorista Albert Schweitzerista muotokuvan. Schweitzer sai vuonna 1952 Nobelin rauhanpalkinnon. Kotimaassa Kallio teki neljän presidentin: Ståhlbergin, Kallion, Rytin ja Kekkosen muotokuvat. Lista kulttuurihenkilöiden muotokuvapäistä on pitkä: Jean Sibelius, F. E. Sillanpää, Leevi Madetoja, Selin Palmgren, Yrjö Kilpinen ja monia muita.
Kalervo Kallion tuotanto on hämmästyttävän laaja, vaikka hän aloitti uransa verrattain myöhään ja joutui elämään läpi raskaat talvisodan ja jatkosodan vuodet. Kallio on tehnyt muun muassa 18 monumentaalista sankaripatsasta hautausmaille eri puolilla Suomea. Marmorista hän loi herkkiä naishahmoja ja lapsikuvia. Myös mitalitaiteilijana hän kunnostautui.
Kun matkailijan tie käy Nivalaan, oppaaksi kannattaa pyytää Marja-Terttu Pihlajamaa. Hän tuntee isä Kyösti Kallion kuin hänen poikansa Kalervo Kallion elämänvaiheet tarkasti ja hyvin. Hän osaa kertoa niistä myös elävästi ja mielenkiintoisesti.
Kalervo Kallio voitti kilpailun USA:n puolustusministeri James Forrestalin muotokuvasta. Kallio voitti sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Siitä alkoi Kallion ura USA:ssa.
Kuvat: Helena Ylisipola
