Suurpommitukset 80 vuotta sitten: Stalin halusi murskata Helsingin

Teksti Hilkka Kotkamaa

Tasan 80 vuotta sitten, 6.-7. helmikuuta 1944 on päivä joka jää historiaan. Silloin alkoivat Helsingin suurpommitukset, jotka järkyttivät pommikoneiden paukkeella ja sireenien ujelluksella sunnuntai-iltapäivää viettäviä kaupunkilaisia. Stalin oli päättänyt murskata Helsingin raunioiksi parin tuhannen pommikoneen voimin, koska se halusi solmia Suomen kanssa rauhan neuvostoliittolaisin ehdoin. Jos kaikki kranaatit olisivat osuneet kohteeseensa, olisi keskusta raunioina ja tuhansia ihmisiä kuollut, mutta kokemattomat hyökkääjät ja Helsingin tehokas ilmapuolustus tiputtivat suuren osan pommeista mereen ja kaupungin ulkopuolelle. Sillä erää kuoli 38 henkeä ja 232 haavoittui.

26.-27.2. pommitukset jatkuivat tuhoa ja kuolemaa kylväen 600 pommikoneen voimin osuen esimerkiksi Helsingin yliopistoon. Historioitsija Ville Jalovaara luotaa seikkaperäisesti jopa Euroopan hurjimpien Hampurin, Dresdenin ja Kölnin suuruusluokkaa olevia pommituksia tuoreessa kirjassaan Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista, SKS.

Sanomalehdet seurasivat tapahtumia tarkoin tekstein ja kuvin. Tuon ajan uutisoinnista on näyttely Sanomatalon aulassa, jossa Helsingin Sanomien otsikot kiivaista ilmahyökkäyksistä tuntuvat rajuilta tänäkin päivänä. Kuvat monista Helsingin rakennuksista näyttävät samalta kuin nykyään Ukrainan kaupungeissa. Ja vihollinenkin on sama.

Sanomatalon näyttely Helsingin pommituksista. Kuva Hilkka Kotkamaa.

Ville Jalovaara: Helsinki 1944 -taistelu pääkaupungista. SKS kirjat, 2023. 356 s.

Hilkka Kotkamaa

Hilkka Kotkamaa

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.

close chatgpt icon
ChatGPT

Enter your request.