Taiteilija esittelee teostaan Mitä jätämme jälkeemme.
Teksti ja kuvat: Hannele Salminen
Kun olen hetken ihaillut Mirka Hattulan ”valomaalauksia” kuten hän teoksiaan kutsuu, uteliaisuuteni herää. Miten nämä herkät, valousvan hämärtämät sävykkäät teokset ovat syntyneet hänen näyttelyssään Tarve toivolle Galleria G12:ssä? Joissain valokuvissa taiteilija on vanginnut ohimenevän liikkeen, toisissa levollinen hetki tuntuu pysähtyneen hiljaiseen mietiskelyyn.
Taiteilija kertoi maalaavansa valolla ja liikkeellä. ”Liike on tullut näkyväksi monissa teoksissani. Kuvaan digikameralla luonnon valossa, joten joudun joskus odottamaan sopivaa valaistusta pitkänkin aikaa. Jokainen kuva on toteutettu yhdellä otoksella ilman sen manipulointia.”
Hattula saa liikkeen tunnun aikaan liikuttamalla joskus kuvattavaa objektia kuten omaan kättään teoksessa Mitä jätämme jälkeemme, toisinaan hän liikuttaa vain kameraa tai objektia ja kameraa yhtä aikaa. Hänen kehittämällään kokeellisella valomaalaustekniikalla näin syntyneet valokuvat pehmeine muotoineen ja liukuvasti muuntuvine värisävyineen ovat niin maalauksellisia, että niitä voisi helposti erehtyä pitämään öljymaalauksina.
Teosten lähtökohtana ovat taiteilijan omakohtaiset tunteet, jotka heijastavat epävarmaa aikaamme sotineen ja ilmastokriisin aiheuttamine tuhoineen. Siitä näyttelyn nimi Tarve toivolle, jota me nyt jokainen tarvitsemme tuhon vastavoimaksi. https://www.galleria12.fi/
Hetken visualisointeja pääsee katsomaan 21.10. saakka Galleria G12:ssä.
