Juuso Joutsi teoksensa Ne kertoivat miten minun pitää elää äärellä.
Galleria Rankan villi kesänäyttely Uniaika kumpuaa niinkin syvältä kuin Australian aboriginaalien luomiskertomuksesta. Siinä maan alla ennen ajanlaskua eläneet hahmot kapusivat maan pinnalle opettamaan ihmisille miten pitää sovussa elää. Nämä taidot olisivat nykyaikana enemmän kuin tarpeellisia.
Onneksi meillä on taide, joka filosofi Herbert Marcuselle edusti toivon horisonttia, taiteilija Gerhard Richter meni vielä pidemmälle, hän näki taiteen toivon korkeimpana muotona. Galleria Rankan kahteen kerrokseen levittäytyvässä12 taiteilijan näyttelyssä tavoitellaan Uniaikaa, toivon pilkahduksia monin tavoin. Teoksissa matkataan ihmiselon syövereihin ja ihanuuksiin, sillä toista ei ole ilman toista.
Juuso Joutsin vahvat, omaperäiset sekatekniikkateokset kuvaavat näyttelyn teemaa oivallisesti. Hyvän esimerkin tarjoaa teos Ne kertoivat miten pitää elää. Siinä maan syövereistä ojentuvat sormet vinkkaavat neuvoja omassa kuplassaan pyöriskelevälle ihmispololle.
Janne Räisänen suorastaan herkistelee tällä kertaa väreillä, silti erehtymättömän omintakeisella tyylillään. Teoksessa Frank Sinatra and His Famous Friends from Hell upotaan tuliseen pätsiin, mutta kenties Hip Priest on Sloane Square rientää avuksi.
Yläkerran Studiossa Jukka Suhosen herkän vaikuttavat teokset vievät elämän perusasioiden äärelle. Teos Köyhien kertomuksia ei selitteleviä sanoja kaipaa, kuva puhuu puolestaan.
Galleria Rankka on jälleen luonut elämyksellisen näyttelyn, joka todistaa taiteen voimaa luoda toivoa ja lohdutusta. Uniaikaan kohti toivon horisonttia pääsee suunnistamaan 19.7. saakka. https://galleriarankka.com/
Jukka Suhosen Köyhien kertomuksia.
