Tunne ja totuus Eero Järnefeltin maalauksissa

Pyykkiranta.

Teksti Hannele Salminen
Kuvat Anni Kotkamaa

Ateneumissa avautuu Eero Järnefeltin (1863 – 1937) tuotantoa ja elämää esittelevä laaja näyttely (5.4.–25.8.2024), jossa teoksia on mukana yli 200. Järnefelt tunnetaan taitavana luonto- ja henkilökuvaajana, joka osasi poimia olennaiset piirteet niin maisemasta kuin malleistaankin.

Ateneumin johtaja Anna-Maria von Bonsdorff kertoi lehdistötilaisuudessa, että teoksia on tarkasteltu nykyhetken näkökulmasta: millaisia virikkeitä ja vastauksia ne antavat nykypäivän katsojille. Hän toivoi myös, että näyttely inspiroisi nuoria tutkijoita löytämään uusia tulokulmia Järnefeltin tuotantoon.

Taiteilijan rakkaimpia kohteita olivat Kolin maisemat, joita hän palasi maalaamaan koko elämänsä ajan. Teoksia on kaikkiaan yli 40. Hän ei kuitenkaan tallentanut maisemia realistisen tarkasti, vaan muokkasi niitä oman valintansa mukaan. Tämän todistavat I. K Inhan valokuvat samoilta paikoilta. Järnefelt itse totesi tähän: ”tärkeämpää on nähdä kuin katsoa.”

Maisema Kolilta.

Suomalaisuusaatteen kannattajana Järnefelt kuvasi mielellään arvostamiaan henkilöitä, jotka ajoivat samaa asiaa. Särmääkin Järnefeltistä löytyi. Kollegoistaan Akseli Gallen-Kallelasta ja Pekka Halosesta hän totesi nuivasti: ”Turhia kohkaajia”.

Yksi Järnefeltin ikonisimpia teoksia on tunteisiin vetoava Raatajat rahanalaiset / Kaski, 1893. Maalauksen tyttö katsoo teoksesta syyttävästi, joten teosta on usein tulkittu vallitsevien olojen kritiikkinä. Nykysilmin katsottuna teokselle voisi antaa toisenlaisiakin tulkintoja.

Näyttelyn yhteydessä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistava kookas teos tuo esiin uutta tietoa Järnefeltin elämästä ja tuotannosta.

Hannele Salminen

Hannele Salminen

Kirjoittaja on kriitikko ja tietokirjailija. (kuva teoksesta Myrsky).

Julkaisijan tiedot

Marko Holmström

Marko Holmström

IT-moniosaaja.