Urbaania mystiikkaa Kryptassa

Iikka Lehtinen teoksensa Not The End of The Line jonon jatkona.
Disconnected
Iikka Lehtisen Fragments of Memory -näyttelyssä vallitsee dystooppinen tunnelma, jota Tuomiokirkon Kryptan komeat kaariholvit korostavat. Sekatekniikkateosten tummanoranssina loimuavat taivaat, pilvenpiirtäjät ja autiotalot luovat kulisseja, joihin ihmiset on heitetty. Teosten lukuiset yksityiskohdat houkuttelevat tutkimusretkelle uhkaaviin visioihin. Mistä ne kumpuavat?
Lehtinen kertoo uransa ratkaisevan hetken koittaneen, kun hän 12-vuotiaana sai käsiinsä lapsilta kielletyn suuren, tumman kirjan H.R Gigers Necronomicon. ”Gigerin taide jätti minuun ikuisen jäljen, joka vaikuttaa minussa edelleen”, taiteilija kertoo. Myöhemmin vaikutteita tarjosivat Dalin surrealismi, sarjakuvat, kauhu- ja scifielokuvat sekä videopelit.
Teosten pohjana on kankaalle valuttamalla luotu akryylimaalipohja, jonka päälle Lehtinen on liimannut eri lähteistä leikkaamiaan kuvia. Näin syntyneet kollaasit tuovat taidokkuudellaan mieleen edesmenneen Harri Kalhan vaikuttavat teokset, joista leikkauspintaa eri erota. Kollaasit ovat kuin vahvoja öljymaalauksia.
Lehtinen kuvaa todellisuutta, joka muodostuu muistojen, kokemusten ja alitajunnan jatkuvasta vuoropuhelusta. Hän ei etukäteen suunnittele teoksiaan, ”ne vain ohjautuvat jostain”. Taiteilija siteeraa mestarivalokuvaaja Pentti Sammallahtea: ”Valokuvia ei oteta, ne saadaan.”
Jännittävälle matkalle pohtimaan ”missä todellisuus päättyy ja tulkinta alkaa” pääsee Tuomikirkon Kryptassa 2.8. saakka. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/cafekrypta.html