Teksti: Marja-Liisa Kinturi

Ville Ropposen ja Mikko Palokorven matka/kirja Kaukasian salaisuuksien jäljille on samalla kertaa sekä asiantunteva ja perusteellinen tietokirja että värikkäästi kirjoitettu seikkailuromaani lumihuippuisten vuorten ja syvien laaksojen sekä historiallisten ristiriitojen värittämien kansojen keskeltä. Tuloksena on vetävä ja mielenkiintoinen teos, jonka seurassa aika ei tule pitkäksi.

Kirjan ainoa miinus on sen painoasu; ainakaan oma pehmeäkantinen versioni ei suostu kirveelläkään pysymään auki, joten siitä on koko ajan pideltävä hampaat irvessä ja kaksin käsin kiinni, jos mielii ahmia sisältöä silmillään.

Kustannusosakeyhtiö Vastapainon Tampereen toimipaikan sijasta painopaikka onkin Latvian Drukatava. Ei todellakaan mikään irtolehtipainos!!

Siis kaikin puolin tiukkaa asiaa mutta esitettynä vauhdikkaalla kaunokirjallisella otteella. ”Ylhäältä näemme lammaslaumojen aaltoilevan vastakkaisen vuoren rinteillä…silmiimme ne näyttävät pumpulipalloilta.”

Kirjoittajat panevat merkille myös, kuinka kutsuntaikäiset miehet täyttävät matkan varrella näkyvät autot, bussit ja pikkubussit, nk. marsrutkat, joiden kyydissä vuosien 2022-2023 aikana yli sata tuhatta venäläistä rynnisti Georgiaan. Sittemmin tilanne on tiettävästi muuttunut; kirjoittajien mukaan oletettavasti siksi, että niin paikallisten asukkaiden tunteet kuin asuntomarkkinat ovat sen takia kuumenneet.

Suomen ja Georgian historiassa on yhtymäkohtia; sain itsekin olla Georgiassa paikan päällä juhlistamassa maidemme yhteistä historiallista itsenäisyyden 100-vuotispäivää. Toisin kuin Suomelle, Venäjän tsaari ei kuitenkaan tuolloin antanut Georgialla samanlaista autonomiaa, mutta ilman sitäkin maassa oltiin tyytyväisiä, sillä tsaarinvalta lupasi maalle vakautta ja rauhaa.

Kirja vie lukijat muun muassa Neuvostoliiton vuorikiipeilyn lähtötelineisiin ja reheviin tarinoihin vuorilta ja laaksoista.

Öljyllä ja kaasulla on Georgian taloudelle iso merkitys, ja kauppa on viime aikoina kääntänyt katseita ilmeisesti enemmän kohti Venäjää. Muutenkin politiikka läikähtelee aika ajoin myös pääkaupungin, Tbilisin kaduille mielenosoitusten muodossa.

Kirjan toinen osa käsittelee Azerbaidžania ja vie ensi askeleissa Bakuun, joka kirjoittajien mukaan on paraatiovi muualle maahan. Sieltä matka jatkuu Armeniaan ja kirjaimellisesti keskelle Vuoristo-Karabahin pakolaiskriisiä: ”Miksi kävitte siellä? Mitä oikein teitte siellä?” Mielenkiintoista luettavaa ja sopiva seikkailun makua kannesta kanteen.

Kirjan ainoa miinus on sen painoasu; ainakaan oma pehmeäkantinen versioni ei suostu kirveelläkään pysymään auki, joten sitä on koko ajan pideltävä hampaat irvissä ja kaksin käsin kiinni, jos mielii ahmia sisältöä silmillään.