Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
Virpi Hämeen-Anttilan uutuuskirja Vapauden vahdit on matka 1920-luvun Helsinkiin. Kirjan päähenkilö on lakimiehen koulutuksen saanut Karl Axel Björk, joka on sivutoiminen salapoliisi. Björkin asenne rikoksiin ei ole rosvo-poliisi leikkiä, vaan hän haluaa katsoa laitonta toimintaa älyperäisesti ”miksi ihmiset tekevät rikoksia, miten ajatella rikoksentekijän mielenlaatua ja toimintatapaa”. Björk myös uskoo pystyvänsä hoitamaan luonteensa pimeää puolta selvittämällä rikoksia, ettei itse tekisi niitä.
Björk pohtii mielellään syyllisyyden ja moraalin, kauhun ja kostonhimon mekanismeja.
1920-luvun Helsingissä moni kadunkulkija kantoi sisällään vuoden 1918 tapahtumien kauhuista jääneitä traumoja. Niistä ei puhuttu, koska kuka nyt halusi pelkurin maineen.
On tapahtunut kolme murhaa, joita yhdistää ruumiin kasvojen maalaaminen mustiksi. Murhapaikka Sepänpuisto (nyk.Tehtaanpuisto) oli hoitamaton maakaistale, jossa ”lähitalojen naiset kuivattelivat kalliolla pyykkejään” ja ”jossa liikkui runsaasti viinan myyjiä ja juojia”. Viinan lisäksi seudun köyhissä kortteleissa saattoi ostaa maksullista rakkautta. Aika on levotonta, tarvitaan salaseuroja, valeasuja ja vakoojia. Kaupungissa toimii jännittävä salaseura Vapauden vahdit.
Kaksi vainajaa on alaluokkaa, yövartija Arvo Hela, työmies ja punikki, sekä Viktor Korppi, entinen tsaarinaikainen poliisi. Murhatutkimus lähtee liikkeelle kunnolla vasta, kun Johanneksen kirkon puistosta löytyy murhattuna ylioppilas Eero Lilja, kaupunginvaltuutetun poika. Epäiltyjä on valittavaksi asti. Henkilöiden liikkuminen Helsingin kaduilla on niin vilkasta ja kadunnimet niin vanhoja, että on hyvä kurkistaa kirjassa olevaa Helsingin karttaa 1920-luvulta. Kaduista on kirjan lopussa luettelo vanhoilla nimillä ja katujen nykynimillä.
Leivän riittävyyden lisäksi helsinkiläisiä huolestutti väkivalta, joka oli jäänyt ilmaan sisällissodan jäljiltä. Italian suunnasta tuli uutisia diktaattorista nimeltä Benito Mussolini. ”Aatteet levisivät epävakaissa taloudellisissa oloissa kuin tulipalo”, Björk pohti. ”Levittääkö Neuvosto-Venäjä aatteensa koko Eurooppaan?”
Onko Vapauden vahdit-salaseura sittenkään isänmaan asialla? Miksi järjestöstä on niin vaikea irtaantua?
Suomeen tulee epämääräistä itärajan takaa paennutta porukkaa, joka on huomannut että valkoinen Venäjä on mennyttä. Salaseurassa tärkeää on sokea uskollisuus. Ja eroamisesta seuraa tuomio ja teloitus.
Oikeistoradikalismi on nousussa. Huolestuttavia esimerkkejä nousee Italiasta ja Saksasta.
Helsinkiläisen miljöön kuvaus ja siihen historiallisesti sopiva rikos tekevät kirjasta enemmän kuin dekkarin. Ei ihme, että se palkittiin vastikään Vuoden johtolanka-palkinnolla.
